Olympiakomitea joutuu rakentamaan uskottavuutensa uudelleen − Huonon menestyksen symboliksi ei ole varaa joutua
Jos kisamenestys puuttuu, Olympiakomitean mahdollisuudet olla uskottava toimija muissakaan tehtävissään puuttuvat. Henkilövaihdoksia huippu-urheilun johtoon vaaditaan varmasti, mutta tärkeämpää olisi vihdoin suunnata vähenevät eurot todellisille menestyjille.
Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori (kok.) on politiikassa selvinnyt monista kriiseistä. Nyt hän pyrkii selviämään olympiajoukkueen romahduksesta. Kuva: Sanne Katainen16.8.202406:45
Pariisin olympialaisten loppulasku suomalaiselle huippu-urheilulle on ollut musertava. Erityisen surullista on ollut Olympiakomitean julkinen herääminen asiaan nyt, kun kesälajien surkea tilanne on ollut kaikilla tiedossa vähintään kymmenen vuotta.
Kuvaavaa oli Olympiakomitean toimitusjohtajan Taina Susiluodon ja huippu-urheilusta vastaavan Matti Heikkisen esitys Ylen A-studiossa kisojen jälkeen.
Nöyränä esiintynyt parivaljakko lupasi, että nyt kääritään hihat, koska tämä ei saa toistua.
Miksi vasta nyt?, kysyvät suomalaiset urheilun seuraajat.
Perustellusti.
Jo viimeistään Rion kisojen 2016 jälkeen oli täysin selvää, ettei entisellä menolla selvitä. Mira Potkosen nyrkkeilemän pronssin jälkeen tavoitteeksi asetettiin pohjoismainen taso.
Samalla aloitettiin strategisten ja muiden selvitysten vyöry, joilla huippu-urheilun muutosta (Humu) vauhditettaisiin. Humu ei ole kuitenkaan mitaleiksi yltynyt.
Päinvastoin tahti on vuosi vuodelta hiipunut aina nyt nähtyyn olympiajoukkueen noloon haaksirikkoon.
Vaikka olympiakomitealle suurissa urheilun järjestömurroksissa on sälytetty vastuu myös suomalaisten liikunnan lisäämisestä, heikkoa kisamenestystä ei voi väistää. Puheenjohtaja Jan Vapaavuorelle (kok.) se tuntuu tosin välillä käyneen mielessä.
Ei ole toista ilman toista. Jos olympiakomiteasta tulee synonyymi huonolle menestykselle, on vaikea kuvitella sen onnistuvan myöskään muissa tavoitteissaan.
Nyt näin on käymässä, valitettavasti.
On harmillista, että moni suomalainen urheilija jäi mitalisijoista Pariisin kisoissa vain rahtusen verran. Kokonaisuuden kannalta mahalasku saattaa kuitenkin olla suomalaiselle urheilulle parempi.
Yksi tai kaksi pronssia olisivat sallineet nykymenon jatkuvan. Nyt asiaan on pakko puuttua.
Henkilövaihdoksia Olympiakomiteaan esitetään varmasti. Järjestön uskottavuuden kannalta ne saattavat olla tarpeen. Niin hidasta toimeen tarttuminen on nykyjohdolla ollut.
Olennaisempaa on kuitenkin selvittää nyt, miten jo pitkään puheissa ollut priorisointi ja muutetaan toimiksi ja euroiksi.
Kysymys on siitä keille yhä vähäisempää tukea suunnataan ja keille ei?
Tehtävä on vaikea, koska komiteassa valtaa pitävillä lajiliitoilla on oma etu pelissä. Nyt nähdyillä tuloksilla moni liitto ei voi odottaa enää minkäänlaista tukea.
Yleisurheilu, nyrkkeily, ratsastus, rullalautailu ja jopa judo sen sijaan voisivat olla Pariisin saavutusten jälkeen vaatimassa jopa lisää.
Myös joukkuelajeissa ja tenniksessä Suomi on saavuttanut hyviä tuloksia ilman olympiakomitean merkittävää tukea.
Ennen seuraavia talviolympialaisia olympiakomitean on herättävä. Talousongelmissa kärvistelevä Hiihtoliitto on saatava jaloilleen. Haitaksi ei olisi, vaikka kiekkoliittokin löytäisi kadotetun iskukykynsä uudelleen.
Jonkun olisi suomalaista huippu-urheilua johdettava. Tällä hetkellä on epäselvää, kuka pystyisi vastuun ottamaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
