Suomalaiset pyöräilevät nyt ahkerasti ja siihen on ainakin kolme syytä, kertoo asiantuntija – Moni on hankkinut sähköpyörän romutuspalkkion turvin
Jopa 60 prosenttia romutuspalkkiota hakeneista on käyttänyt rahan sähköpyörän hankintaan.
Pyörämatkailun suosio on ollut voimakkaassa kasvussa 2010-luvun loppupuolelta lähtien. Retkipyöräily viehättää myös perheitä. Lajissa yhdistyvät luontomatkailu sekä terveellinen ja vastuullinen elämäntapa. Poikkeusvuosi antoi lajille lisäpotkua. Pyörämatkailussa Suomella on valtavasti potentiaalia, uskoo Pyöräliiton toiminnanjohtaja Vellu Taskila. Kuvituskuva. Kuva: Stina HaasoNyt koko Suomi polkee.
Siltä ainakin kuulostaa, kun kuuntelee pyöräilyyn liittyviä uutisia.
Syitä pyöräilyn suosion kasvuun on ainakin kolme, kertoo Pyöräliiton toiminnanjohtaja Vellu Taskila.
Yksi on poikkeusvuosi, joka vaikuttaa pyörien kysyntään edelleen. Pyöriä myytiin viime vuonna niin paljon, että suosituimmat mallit loppuivat kesken.
”Monet pyöräilyliikkeet eivät olleet varautuneet tähän ja joutuivat myymään ei-oota.”
Korona-aika on vaikeuttanut myös varaosien saantia, sillä osa tehtaista on ollut kiinni.
Vaikka tammikuu houkutteli säiden puolesta muidenkin lajien pariin, pyörien myynti oli puolet korkeammalla kuin normaalisti, Taskila valottaa.
Toinen pyöräilyn suosioon vaikuttanut tekijä on työsuhdepyöräetu.
Tämän vuoden alusta alkaen työsuhdepolkupyörän on voinut saada verovapaasti 1 200 euroon saakka.
Kolmas syy on romutuspalkkio. Viime vuoden joulukuusta lähtien vanhan auton romutuspalkkiota on voinut käyttää sähköpyörän hankintaan.
Romutuspalkkiohakemuksista jopa 60 prosenttia on käytetty sähköpyörän ostoon.
”Ympäristön kannalta tämä on hyvä asia. Vanhoja autonromuja saadaan pois liikenteestä ja sähköpyöriä tilalle.”
Kunnat ja maakunnat ovat havainneet pyöräilyn suosion nousun.
Pyörämatkailua siivitetään kyltitetyillä reiteillä. Sellainen on esimerkiksi Tampereen ympäristöstä löytyvä Pyhä-Näsi-reitti, Taskila mainitsee.
On pyöräilijöitä, joilla varusteet ovat viimeisen päälle ja jotka pystyvät yöpymään itsenäisesti.
Matkailussa iso ryhmä ovat kuitenkin harrastelijat ja perheet, jotka kulkevat lyhyempiä matkoja päivässä ja tarvitsevat matkan varrelta ruuan ja majoituksen, Taskila sanoo.
Maastopyöräreittejä on tehty ympäri Suomen, muun muassa Syötteelle, jota ylläpidetään talvellakin.
Suosiotaan ovat kasvattaneet erityisesti bikepacking-reitit. Ne ovat pyöräreittejä, jotka kulkevat yleensä polkuja ja pieniä metsäteitä pitkin.
Maanomistajilta kysytään merkitsemiseen lupa ja sen jälkeen reitit merkitään maastoon ja karttaan.
Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Norjan alueelle kehitetään parhaillaan monipuolista, yli tuhannen kilometrin pituista retkipyöräilyreittien verkostoa. Taustalla on myös halu tukea Lapin matkailun ympärivuotisuutta.
”Visiona on, että pohjoisessa voisi lähteä useiden päivien pyöräretkelle tarvitsematta olla huolissaan pyöränhuoltokyvyistään tai kunnostaan”, kertoo tiedotteessa STIL-hankkeen vetäjä, erikoistutkija Seija Tuulentie Luonnonvarakeskus Lukesta.
Saimaalle taas puuhataan pyöräilyn suurtapahtumaa, Saimaa Cycle Touria.
Järjestäjiin kuuluva Juho Suikkari uskoo, että tapahtumalla on mahdollisuus nousta matkailua edistäväksi maailmanluokan pyöräilytapahtumaksi.
”Ruotsin perinteikäs Vätternjärven ympäriajo houkuttelee vuosittain paikalle lähes 30 000 osallistujaa, enkä näe mitään syytä, miksi Saimaa ei voisi tulevaisuudessa tehdä samoin.”
Viime vuonna Suomeen perustettiin Traficomin rahoittama pyörämatkailukeskus.
Pyörämatkailulla on suuri potentiaali, sanoo Taskila. ”Mutta jos ei osata tuoda esiin palveluita ja viestiä oikein, matkailijoita ei tule.”
Taskila on viettänyt paljon aikaa pyörän satulassa ympäri Suomen.
Mieleen on jäänyt esimerkiksi Suomen kenties tunnetuin pyörämatkailureitti, eli Saariston rengasreitti. Taskila ajoi reitin Jopolla.
”Reitti ja maisema olivat todella hienoja, mutta Jopolla ei kannata lähteä. Muuten oli A-luokan reissu.”
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
