
"Pidän tärkeänä, että tuntuma viljelijän arkeen säilyy" – Yrjö Ojaniemi iloitsee kevään peltotöistä kotitilallaan
"Maaseutunuorten toiminta on meillä hyvällä tolalla. Myös kuluttajatyö on voimissaan", sanoo 60 vuotta täyttävä Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan liiton toiminnanjohtaja Yrjö Ojaniemi.
Kevään peltotyöt ovat elämän suuria nautintoja Yrjö Ojaniemelle. "Tämä vuodenaika on toivoa täynnä. Kasvun ihme sykähdyttää joka kerta." Kuva: Johannes TervoToukokuinen lauantai on lämmin. Lapuan Tiistenjoen pelloilla on kuhinaa. Traktoreita työkoneineen hyörii kaikkialla.
"Pidän tärkeänä, että oma tuntumani maatalouteen säilyy", Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan liiton toiminnanjohtaja Yrjö Ojaniemi sanoo kotitilansa pihassa, josta lakeusmaisema aukeaa huikaisevana. Taivas on korkea kuin Eero Nelimarkan tauluissa.
Ojaniemi on syntynyt 21.5.1959. Kuusikymppisiään hän juhlii tänään perjantaina ystäviensä ja yhteistyökumppaneidensa kanssa.
Ojaniemi on ollut sivutoiminen viljelijä vuodesta 1986, jolloin hän osti tilan vanhemmiltaan. Peltoa on toistakymmentä hehtaaria.
"Tämänkokoinen lypsykarjatila riitti vielä 1960- ja 1970-luvulla elättämään perheen. Nyt on toisin", Ojaniemi miettii maatalouden isoa murrosta.
Isoa murrosta Ojaniemi on todistanut tilatason lisäksi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n palveluksessa. Hän on ollut MTK-lainen koko työuransa.
"Leipääntymisen vaaraa ei silti ole ollut. Sekä ala että omat tehtäväni ovat muuttuneet vauhdilla."
Kyllä eteläpohjalaisten kanssa pärjää. Asiat on osattava.
Yrjö Ojaniemen kotimaisemissa Lapuan Tiistenjoella taivas on korkea kuin Eero Nelimarkan tauluissa. Kuva: Johannes TervoYrjö Ojaniemi tuli MTK:n päämajaan Helsingin Simonkadulle jo opiskeluaikanaan.
"Tein graduni maatalouden tulonjaosta. Siitä tuli hyvä. Käytössäni olivat laajat ja laadukkaat aineistot, MTK ei pihistellyt niiden hankinnassa."
Palkitun gradun tekijä oli nopeasti keskusliiton palkkalistoilla, maatalouden hinta- ja tulopoliittisena sihteerinä.
"Jo opinnäytetyötä tehdessäni pöydälleni alkoi tippua monenlaisia valmistelutehtäviä", Ojaniemi muistelee opiskelun vaihtumista palkkatyöksi.
Vanha kansallinen maatalouspolitiikka oli vielä voimissaan, kun Ojaniemi aloitti MTK:ssa vuonna 1985.
"Maataloustuloneuvotteluihin osallistuin valmistelijana ja sihteerinä."
Vuosikymmenen vaihtuessa alkoi EU-jäsenyyteen valmistautuminen. Ojaniemi oli tiiviisti mukana jäsenyyshakemuksen ja -neuvottelujen valmistelussa.
"Vuonna 1990 tekemäni laskelma yhteismarkkinoihin sopeutumisesta lienee ensimmäinen, joka Suomessa on aiheesta laadittu."
Vuonna 1995 tuli EU-jäsenyys ja siihen liittyvät väännöt. "Toimin tuolloin muun muassa MTK:n tukineuvottelijoiden sihteerinä."
Paluu kotimaakuntaan tuli ajankohtaiseksi vuonna 2001.
"Etelä-Pohjanmaan liiton toiminnanjohtaja oli jäämässä eläkkeelle. Minulta kysyttiin, kiinnostaako tehtävä."
Se kiinnosti, tarjolla oli mielenkiintoinen työ. Etelä-Pohjanmaa oli ja on MTK:n tuottajaliitoista suurin niin jäsenmäärältään kuin alueen maatilojen rahavirrallakin mitattuna.
Aivan miettimättä ei Ojaniemestä ja hänen perheestään paluumuuttajia tullut.
"Opiskeluvuodet mukaan laskettuna olin ehtinyt asua Helsingissä parikymmentä vuotta."
Muuttoa helpotti, että siteet Etelä-Pohjanmaalle olivat pysyneet lujina.
"Viljelin kotitilaa sivutoimisesti, vaikka asuin Helsingissä. Perheen kanssa vietimme lomia Tiistenjoella. Talo, tila ja kylä olivat tuttuja meille kaikille."
Millaista on elo ollut eteläpohjalaisten viljelijöiden edusmiehenä?
"Tiesin minne tulin. Täällä on suorapuheista porukkaa ja vahvoja persoonia, jotka mielellään haastavat tuottajaliiton toimijoita."
"Kyllä eteläpohjalaisten kanssa pärjää. Asiat on osattava. Pitää sanoa suoraan itsekin, sitä täkäläinen väki arvostaa. Arvostuksen saa myös, kun tekee niin kuin on sovittu."
Ojaniemi mainitsee pari asiaa, joista hän iloitsee erityisesti. "Maaseutunuorten toiminta on meillä hyvällä tolalla. Sitä on kehitetty määrätietoisesti ja siihen on sijoitettu varoja."
Myös kuluttajatyö on voimissaan.
"Kuluttajatyö on erittäin tärkeää, sillä harvalla ihmisellä on enää kosketusta elintarviketuotantoon. Erinomaisen tuottajaverkostomme ansiosta pystymme kätevästi järjestämään esimerkiksi tilakäyntejä."
Toukokuisen lauantai-iltapäivän Yrjö Ojaniemi käytti työkoneiden puhdistukseen ja huoltoon. "Kyllä näillä pienen tilan työt tekee", hän sanoo 1970-luvun kalustostaan. Kuva: Johannes TervoEdunvalvoja on edunvalvoja myös syntymäpäivän lahjatoiveessaan.
"Suomalainen viljelijä pystyy tarjoamaan ratkaisuja ihmiskunnan suuriin kysymyksiin. Tuottajamme voivat olla esimerkkinä kestävässä kehityksessä, ravinteiden kierrätyksessä sekä puhtaan ja laadukkaan ruuan tuottamisessa."
"Toivon, että tämä asia ymmärrettäisiin laajasti. Pidetään yhdessä huolta suomalaisesta maaseudusta", Ojaniemi kertoo toiveensa, jonka soisi toteutuvan.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

