"Aitous on uusi luksus"

Hotelli Yöpuun yrittäjä Ari Pärnänen pitää tiukasti kiinni kotimaisuudesta ja laadusta. Kuva: Petteri Kivimäki

Hiihtolomat lähestyvät ja suomalaiset perheet suuntaavat lomailemaan. Hotelleissa ja maaseutumatkailussa on odotettavissa yksi vuoden tärkeimmistä sesongeista.

Jyväskyläläinen hotelliyrittäjä Ari Pärnänen epäilee, että potentiaalista ei oteta kaikkea irti. Majoitus ja sen ympärille luodut palvelut pitäisi räätälöidä entistä huolellisemmin ja myydä tehokkaammin.

"Eräs konsultti sanoi, että suomalainen myyntityö on aggressiivista odottelua. Saatetaan tehdä hulppeat tilukset ja kiroillaan, kun asiakkaat eivät osaa tulla."

Pärnänen on itse Jyväskylässä toimivien Butik Hotel Yöpuun ja Hotelli Verson yrittäjä. Hän kritisoi suomalaisen majoitusbisneksen tapaa tehdä kaikesta samannäköistä.

"Ei asiakkaita viehätä se, että hotellihuoneessa on samat Ikean huonekalut kuin kotona ja ravintolan aamiaispöydässä Ikean astiat ja ruokailuvälineet. Aitous on uusi luksus."

Esimerkiksi maatilamatkailussa ei tarvitse tuoda heinäseipäitä tai haravakonetta sisustuselementiksi tavoittaakseen aitoa suomalaisuutta.

"Johtava ajatus majoituspalvelua tarjoavalle yritykselle pitäisi olla se, että yön pitää tuntua erityiseltä. Pelkkä järvi ei riitä, että tuntuu erilaiselta. Eikä varsinkaan siihen, että asiakas tulisi uudelleen."

Majoitusyrityksen tärkein asiakasryhmä ovat Pärnäsen mukaan ne, jotka ovat käyneet jo kerran.

"Heidät pitää vakuuttaa tulemaan uudelleen ja kehumaan paikkaa tuttavilleenkin."

Butik Hotelli Yöpuussa on 26 huonetta. Samoissa tiloissa toimii 90 asiakaspaikan fine dining -ravintola Pöllöwaari.

"Yöpuun jokainen huone on erilainen lattia- ja seinämateriaaleista kalusteisiin ja tekstiileihin."

On Aalto-huone, Sininen huone, Suomi-filmi huone, Marimekko-huone... Mannerheim-huoneen pysäyttävä elementti on pylvässänky. Vivi Lönn -huoneesta voi katsella Suomen ensimmäisen naisarkkitehdin suunnittelemaa kansakoulua.

"Presidentti Niinistö ja rouva Haukio olivat tässä huoneessa yötä", viittaa Pärnänen erään huoneen ovella.

Tavoite on miellyttää vaativintakin asiakasta. Ravintola Pöllöwaarissa on nähty syömässä niin suurlähettiläitä kuin yritysjohtajia.

"Vaikka panostamme laatuun ja osaamiseen niin haluan korostaa että emme ole missään nimessä elitistisiä, asiakaskuntamme on aivan tavallisia ihmisiä."

"Olemme olleet kahdeksan vuotta viiden asiakkaiden parhaaksi luokitteleman hotellin joukossa valtakunnallisessa Booking.comin luokituksessa. On helppoa olla hyvä yhden päivän tai kuukauden, mutta siitä eteenpäin se on kovaa työtä."

Pärnäsen perheen toinenkin hotelli, myös Jyväskylän ydinkeskustassa sijaitseva 128 huoneen Hotelli Verso, on kivunnut kymmenen parhaan joukkoon. Ravintoloiden sarjassa Pöllöwaari on Länsi-Suomen alueella ykkönen.

"Pääkaupunkiseudulla voi kuka vaan perustaa design-hotellin ja aina riittää asiakkaita. Maakunnissa, kuten täällä Jyväskylässä, joutuu menestyäkseen tekemään paljon enemmän."

Pelkät erikoiset huoneet eivät riitä. Hotellin ja ravintolan palvelu on hiottu huippuunsa.

"Meidän henkilökuntamme on menestynyt jo pitkään erinomaisesti Nuorten taitajien kisoissa sekä EM- että MM-tasolla. Se ei ole pikku juttu", Pärnänen painottaa.

Moni kuvittelee, että tarjoilijan työ on helppoa. Lykkäät vain lautasen asiakkaan nenän eteen.

"Jotta tarjoilija selviytyy MM-mitaleille, se vaatii kolmen vuoden valmennuksen. Jokainen osaa laskea kaljaa tuoppiin, mutta ei pysty esittelemään kolmella kielellä ruokalajeja ja juomalistaa."

Sama taso vaaditaan keittiössä.

"Meillä on kymmenen kokkia, jotka pystyvät tekemään saman annoksen jokaisena päivänä samanlaisena. Saa koettaa kuka vaan. Ei muuten ole helppoa."

Pärnänen tietää, että maakuntakaupungissa pitää taistella pitääkseen tasosta kiinni.

"Helsingin parhaat paikat ovat jatkuvasti kalastelemassa meidän henkilöstöämme. Savoy ryösti meiltä juuri toisen sommelierin. Ei sinne ketä vaan oteta tuhansien viinipulloja käsittelemään. Onneksi kaikki eivät halua lähteä."

Yrittäjä ei halua kuitenkaan kritisoida työntekijöiden halua kehittyä ja siirtyä elämässä eteenpäin.

"Ihmiset menevät minne haluavat. Se on normaalia ja vaihtuvuus on alalle tyypillistä. Ymmärrämme, että on meille tavallaan kunnia, että meillä koulutetut työntekijät ovat haluttuja muuallakin."

Savonlinnassa maatilalla syntyneen Ari Pärnäsen tie ei vienyt suorinta reittiä hotellialalle.

"Opiskelin alun perin maanviljelysteknikoksi. Myöhemmin jatkoin metsä- ja puutalousoppilaitokseen, mistä valmistuin metsäinsinööriksi. Samassa paikassa tapasin vaimoni Katriinan."

"Vaimoni on syntynyt Laitilassa ja minä Savonlinnassa. Mietimme silloin joskus, mihin sijoittuisimme. Jyväskylä oli siinä nätisti välissä. Minä muutin vuonna 1985 ja vaimon kanssa ollaan asuttu vuodesta 1993 Jyväskylässä. Nyt tunnen jo oloni jyväskyläläiseksi."

Pärnäsen perheeseen kuuluu vaimon lisäksi kolme tytärtä.

"Vanhin, 22-vuotias, opiskelee Saksassa hotellialaa kolmatta vuotta. Toiseksi vanhin, 20, opiskelee kokkikoulussa. 17-vuotias kuopus on toista vuotta IB-lukiossa."

Työuransa Pärnänen aloitti maatalouskaupan parissa, mutta metsäopintojen myötä kiinnostus suuntautuikin erikoispuukauppaan.

"Tein parikymmentä vuotta viilukoivukauppaa. Vientiin meni kaikki."

Pärnänen intoutuu puhumaan erikoispuutavarakaupasta. Tarinat kuljettavat kuulijan pitkin Eurooppaa, missä puutavarakauppiaiden varastoista löytyy lähes taianomaisia puutavara-aarteita satojen vuosien takaa.

"Suomessahan ei erikoispuusta sanan varsinaisessa merkityksessä ymmärretä mitään. Täällä on joka oksainen männyn vänkkyräkin jo erikoispuu", puhahtaa mies.

"Mutta se ei ole kenenkään vika. Meillä ei ole tarjolla erikoispuuta. Mieluummin rakennetaan betonista. Tai puristetaan puu mdf- tai lastulevyiksi. On turha haikailla erikoispuun perään, kun metsäfirmojen pomotkaan eivät enää käy metsässä. Siellä näkee enää moton. Kärjistettynä näin."

Pärnänen oli mukana myös viilutehtaan pyörittämisessä Rautalammilla.

"2012 viilutehdas meni konkurssiin. Olen siis nähnyt sekä nousut että laskut."

Ravintola- ja hotellialalle Pärnäset päätyivät monen sattuman summana.

"Sattumaahan tämä kaikki on. Katriinan veli perusti Laitilan Virvoitusjuomatehtaan ja limppareita piti myydä johonkin. Vaimoni kävi myymässä tuotteita Hilarius Hiiren toimistolle Vaajakoskelle. Sitä kautta törmäsimme Naissaaren Kahvi- ja juhlahuoneeseen, jota vaimoni alkoi pyörittää vuonna 2000."

Vuonna 2006 Pärnäsille tarjoutui tilaisuus ostaa Hotelli Yöpuu. Pärnäset ovat Hotellin kolmas yrittäjäperhe.

"Hotelli Yöpuu on perustettu vuonna 1988. Jokainen yrittäjä on jättänyt siihen jälkiään. Tehnyt omia valintojaan."

Design hotellin ostamisessa ja pyörittämisessä on jotain samaa kuin arvokkaiden erikoispuiden kaupassa. Molemmat bisnekset on suunnattu laadun tunnistavalle asiakaskunnalle.

"Tämä oli ainut yritys alalla, mikä meitä kiinnosti. Toisaalta, eihän ketjuhotellia edes voi mennä ostamaan. Niitä myydään vaan ketjulta toiselle. Jos haluaa hotelli- ja ravintola-alalle, pitää löytää oikeanlainen kohde. Tämä on juuri sopiva perheyritykseksi."

Hotelli Yöpuun kiinteistö on Jyväskylän ensimmäisiä kerrostaloja. Sahuri Vehmas Korpilahdelta rakennutti sen vuonna 1928 itselleen kaupunkiasunnoksi. Alakerta oli liiketilaa, kellarissa varastoja ja toinen sekä kolmas kerros asuintiloja.