”Terveisiä kaikille maaseudulla, sieltä on suurin osa yleisöstä. He eivät ole juntteja, he ovat suomalaisia”, junttidiskon kuningas painottaa. Kuva: Juho Leskinen
Junttidiskon kuningas laskee valtikkansa – millainen oli Frederikin toiseksi viimeinen keikka? "Vitsejähän ne ovat lähinnä”
Yli puoli vuosisataa diskolavoja kiertänyt Frederik ei myönnä joutuneensa rasvaisten juttujensa takia pulaan. MT katsasti tervaskannon risteilykeikan.
Frederik lopettaa uransa, sillä keikkoja ei enää tarjota tarpeeksi. Pitkästä urasta suunnitellaan kirjaa ja elokuvaa. Artisti on ehtinyt aikanaan kansanedustajaehdokkaaksikin. Kuva: Juho Leskinen”Hu-ha! Hu-ha!”
Jokainen osaa kertosäkeen ja juhlijoista syntyy tanssilattialle tiivis, hikinen ja iloinen massa. Ollaan Eckerön Finlandia-laivan pikkujouluristeilyllä ja lavalla heiluu Frederik.
”Tsing Tsing Tsingis Khan! Kaikkien naapurikansojen alistaja, Tsing Tsing Tsingis Khan! Hirveän miekkansa hilpeä kalistaja.”
Juhlakansan ikä vaihtelee teineistä senioreihin. Toiseksi viimeistä keikkaansa vetävä 74-vuotias ”Reetu” valittelee välillä kipeää kurkkuaan. Liikkeet lavalla ovat jäykkiä.
Tšingis-kaani oli 1162 Mongoliassa syntynyt sotasankari, joka valloitti suuren osan Aasia ja jopa osan Euroopasta.
”Junttidiskon kuninkaaksi” itseään tituleeraava Frederik on myös ollut sapelinsa hilpeä kalistaja. Naissuhteissa on riittänyt vauhtia, virallisia lapsia on artistin mukaan kaksi ja ”epävirallisia” viisi.
Keikoilla lavalle lentää pikkuhousuja, täällä Eckerön keikalla tosin vain yhdet. Artisti kertoo niiden kuuluvan hajun perusteella Elinalle Kouvolasta.
Onko Frederik joutunut pulaan rasvaisten juttujensa kanssa, kun seksuaalinen häirintä ja asiaton käytös ovat nousseet viime vuosina otsikoihin?
”En ole muuttanut juttujani, kyllä yleisö ottaa ne huumorilla. Vitsejähän ne ovat lähinnä”, Frederik vannoo ennen keikkaa.
”Ei siellä mitään törkyä ollutkaan. Imago on tarkoituksella rakennettu, mutta en valehtele koskaan.”
Frederik, oikealta nimeltään Ilkka Sysimetsä, syntyi Helsingissä vuonna 1945.
Rikkonaisten naissuhteiden, viinankäytön ja muun kukkoilun taustalla ovat vaikuttaneet luontainen ujous ja väkivaltainen lapsuus, josta Frederik on kertonut useissa haastatteluissa. Apu-lehden 70-vuotisjutussa hän kuvailee, ettei muista isänsä koskaan halanneen häntä.
”Istuimme pikkusiskon kanssa paljon rappukäytävässä paossa. Isä hakkasi äitiä, meitä ja lennätti muuriin huonekaluja.”
Ilkka Sysimetsää ei kukaan tunne, vaikka kaikki tuntevat Frederikin, hän alleviivaa jutussa. ”Olen oikeasti yhden naisen mies”, hän on korostanut haastatteluissa.
Hitit seuraavat keikalla toisiaan. Meno on kovaa, mutta vaikka juomia siemaillaan oikeista laseista, niistä yksikään ei lipsahda sirpaleiksi eikä erityisesti edes loisku.
Keikalla kuullaan myös ”Titanic”, mutta silloin ollaan jo niin lähellä Helsingin satamaa, ettei ketään enää taida karmaista.
Frederik on kiertänyt Suomea eri kokoonpanojen mukana 60-luvulta lähtien ja julkaisi oman ensimmäisen singlensä vuonna 1968.
Läpimurto tapahtui vuonna 1970 Syksyn sävel-kilpailussa kolmannen sijan saaneella kappaleella ”Jos jotain yrittää (Harva meistä on rautaa)”.
Silloisen levy-yhtiön johtaja Toivo Kärki piti kappaletta ”Daa daa daa da daada” Frederikille vuonna 1970 liian roisina sanojensa takia, sillä kertosäkeessä lauletaan ”hiki pintaan täytyy saada”.
Sammy Babitzin lauloi kappaleen Syksyn sävelessä vuonna 1972 ja voitti, kappaleesta tuli hitti. Frederik sai odottaa ensimmäistä kultalevyään Tsingis Khanista vielä 17 vuotta.
Sysimetsän isä joi pojan mukaan itsensä hengiltä, ja poika yritti välttää tämän tarinan parhaansa mukaan. Artisti raitistui 50-vuotiaana. Myös pikkujoulukansasta on tullut aiempaa selvempää.
”Konttauskunnosta on menty eteenpäin”, risteilyisäntä Simopekka Silventola arvioi. Hän viihtyy risteilyisäntänä, sillä laivalla matkustavien kesken syntyy helposti lämmin tunnelma ja hyvä yhteishenki, ovathan he kirjaimellisesti samassa veneessä.
”Laiva on vieläkin se paikka, jossa rentoudutaan ja meno voi yltyä villiksi. Juhlinta on kuitenkin siistiytynyt aikaisemmista vuosista.”
Samaa sanomaa kertoo myös Alko. Viestintäpäällikkö Varpu Göös kuvailee, että pikkujouluja vietetään vuosi vuodelta maltillisemmin.
”Yhä useammat viettävät niitä hyvien ystävien ympäröimänä illallispöydän äärellä. Vastuullisuus vaikuttaa yhä vahvemmin juomavalintoihin: Kuluttajat haluavat tehdä yhä enemmän valintoja, joista tulee hyvä mieli. Se, että tuotteella on esimerkiksi luomusertifiointi, voi vaikuttaa positiivisesti ostopäätökseen.”
Lokakuussa Alkon myynti oli 6,2 miljoonaa litraa. Myyntilitrat laskivat viime vuoden vastaavasta ajankohdasta 0,7 prosenttia.
Tamppaavaa junttidiskoa on helppo tanssia, mutta hitaiden aikana lavan edusta tyhjenee. Frederik on kertonut uransa loppumisen syyksi, ettei häntä yksinkertaisesti enää pyydetä tarpeeksi keikoille.
Reetu on jo ikämies, ja se näkyy esiintymisessä. Keikalta puuttuu uran huipennuksen tuntu.
Ajat ovat myös muuttuneet. #Metoo-kampanja vanhensi sovinistiset vitsit epäsopiviksi eikä pikkujoulupuristeluakaan enää pidetä asiaan kuuluvana.
Keikka päättyy klo 20.37, kauan ennen kiltimpienkin juhlijoiden nukkumaanmenoaikaa.
Lavan sivulla muodostuu innokkaiden fanien joukko jonottamaan selfieitä. Rohkeimmat rutistelevat pikkuhousut kaulansa ympärille kietonutta Reetua varmoin ottein, ujo nainen avaan vaaleanpunaiset kännykänkuoret ja räpsäisee kuvansa nopeasti.
”Samalta tuntuu kuin 55-vuotta sitten, helvetin mukavalta”, Reetu tiivistää. ”Yleisö ei ole muuttunut, enkä itsekään ole. Samanlaisia hulluja.”
Lue lisää:
Kommentti. Suomi tarvitsee Reetuja – kuka on seuraava junttidiskon kuningas? Näin vastaa Frederik
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
