Torinon käärinliina on maailman tutkituin kulttuurihistoriallinen esine, mutta kuvan synty on yhä mysteeri: ”Ei voida väistää mahdollisuutta, että kuva on syntynyt Jeesuksen ylösnousemuksen seurauksena”, sanoo käärinliinatutkimusta tehnyt Juha Hiltunen

Hautaliinassa oleva miehen kuva paljastui vuonna 1898, kun italialainen valokuvaaja Secondo Pia kuvasi hautaliinan sen ollessa julkisesti esillä. Kuvan vahvat ääriviivat johtuvat voimakkaasta kontrastista ja siitä, että negatiivissa valot ja varjot ovat päinvastoin kuin oikeassa liinassa. Kuva: Barrie M. Schwortz

Torinon käärinliina on mysteeri, joka on askarruttanut tutkijoita vuosisatojen ajan.

Torinon käärinliina on pellavakankainen hautaliina, josta voidaan erottaa alastoman, ristiinnaulitun miehen hahmo.

Toiset tutkijoista katsovat käärinliinan olevan aito Jeesuksen hautaliina. Toiset pitävät sitä historiallisena väärennöksenä, esimerkiksi keskiaikaisena maalauksena.

Turkulainen Juha Hiltunen on tutkinut Torinon käärinliinaa todennäköisesti eniten Suomessa. Hän on kirjoittanut teoksen ”Valokuva Jeesuksesta – Torinon käärinliina tieteen, historian ja Uuden Testamentin valossa”, jonka uusin painos ilmestyi vuonna 2019. Hiltunen on Amerikan alkuperäiskulttuurien dosentti Oulun yliopistossa. Hän on myös antropologi sekä historoitsija.

”Kiinnostuin käärinliinasta, kun siitä julkaistiin radiohiiliajoitus vuonna 1998. Olen tutkinut historiallisia väärennöksiä. Kun tämä objekti ajoitettiin keskiajalle, halusin selvittää, miten joku on voinut tuolloin valmistaa tällaisen väärennöksen”, Hiltunen kertoo.

Perehdyttyään Torinon käärinliinan tutkimukseen hän vähitellen vakuuttui siitä, että kyseessä todella voisi olla aito Jeesuksen hautaliina, johon Jeesus käärittiin kuoleman jälkeen.

”Hautaliinalla nähtävät traumat vastaavat täysin sitä, mitä tiedetään antiikin ajan ristiinnaulitsemiskäytännöistä. Liinalta on löydetty iso määrä voiteluaineita ja yrttejä, joita on käytetty 2000 vuotta sitten Lähi-idässä. Myös liinalta löydetyt siitepölyt ovat pääosin peräisin Palestiinan alueelta. Lisäksi liinasta on löydetty siihen ajan kuluessa kertynyttä kasvien ja ihmisten DNA:ta. Eniten siitä löytyi palestiinalaisten ja intialaisten DNA:ta.”

Intialaisten DNA:lle on Hiltusen mukaan looginen selitys. Intia oli yksi Rooman kaupankäyntipaikoista. Käärinliinan pellavat on todennäköisesti kerätty Intiassa, jolloin kasveihin on kerääntynyt intialaisten DNA:ta, ja jotka on tuotu sitten laivalla Roomaan.

Vuoden 1998 radiohiiliajoitus määritti Torinon käärinliinan iän 1300-luvulle. Hiltunen tyrmää radiohiiliajoituksen epäpätevänä.

”Näytepala otettiin kulmasta, vaikka asiantuntijat varoittelivat, ettei siitä kohtaa kannata ottaa, koska sitä kohtaa on saatettu myöhemmin korjailla. Kangas on osin palanutta, mikä voi myös vääristää tuloksen nuoremmaksi kuin se todellisuudessa on. Radiohiilitutkimusta ei myöskään vertaisarvioitu heti. Tuntui, että siinä tarkoituksellisesti haluttiinkin saada keskiaikainen tulos.”

Uudemmat menetelmät, joilla on voitu määrittää pellavaliinan ikää, ovat raman-spektroskopia, mekaaninen multiparapetrimittaus, molekyylispektroskopia ja vanilliinimenetelmä. Torinon käärinliinan keskiarvoiäksi näillä menetelmillä saadaan 294 eKr, mikä luonnollisesti viittaa siihen, että liina voisi olla peräisin Jeesuksen ajalta, kirjoittaa Juha Hiltunen kirjassaan.

Vakuuttava todiste liinan aitoudesta on Hiltusen mukaan Uuden Testamentin Johanneksen evankeliumi. Tieteelliset tutkimukset tukevat hyvin sen antamaa tietoa hautaliinasta.

Johanneksen evankeliumia pidetään nuorimpana neljästä evankeliumista. Sen iäksi on arvioitu 90 jKr. Se poikkeaa Matteuksen, Luukkaan ja Markuksen evankeliumeista siten, että evankeliumin kirjoittaja ei ole käyttänyt niin sanottua Q-lähdettä eli Jeesuksen puheiden kokoelmaa. Miksi Hiltunen on vakuuttunut Johanneksen evankeliumin tieteellisestä painoarvosta?

”Olen tutustunut uudempaan kirjallisuuteen ja sen apologeettiseen näkemykseen Johanneksen evankeliumista. Minulle on muun muassa käärinliinan todisteiden valossa vahvistunut se, että Johanneksen evankeliumin kirjoittaja on ollut ristiinnaulitsemisen silminnäkijä ja Jeesuksen opetuslapsi. Tekstejä on aluksi ehkä kirjoitettu ruukunsirpaleisiin ja papyrusrulliin, ja ne on koottu kokonaisuudeksi vasta myöhemmin. Huomionarvoista on, ettei missään muinaisessa maailmassa ollut niin kattavaa kirjoitustraditiota ja sitä tukevaa suullista perimätietoa kuin Lähi-idän ja Palestiinan alueella.”

Miksi Hiltunen sitten uskoo, että kyseessä olisi juuri Jeesus Nasaretilaisen hautaliina?

”Kankaalta on löydetty esimerkiksi bilirubiinia sisältävää verta. Bilirubiinia erittyy vereen voimakkaan trauman yhteydessä. Käärinliinassa näkyy kylkihaava, naulanjäljet, orjantappuran pistot sekä ruoskimisen jäljet, mitä kuvataan evankeliumeissa. Antiikin ajalta ei tunneta tietääkseni vastaavaa kuvaa, jossa nähtäisiin orjantappurahaavoja ja kylkihaava.”

Torinon käärinliinan kopio oli esillä 29. elokuuta 2013 Tampereella. Alkuperäistä käärinliinaa säilytetään Pyhän Johanneksen katedraalissa Torinossa ilmatiiviissä ja luodinkestävässä vitriinissä. Kuva: Päivi Pihlajarinne

Torinon käärinliinaa tutkitaan koko ajan, myös uusin kehittyvin menetelmin. Näyttää siltä, että sen arvoitus säilyy kuitenkin vielä pitkään.

”Maaliskuussa 2022 uutisoitiin, että jonkun englantilaisen tutkijan mukaan käärinliina olisi englantilaisen Burtonin luostarissa käytetty kirkollinen pöytäliina. Vastaavia teorioita on esitetty ennenkin. Kiintoisaa on se, että näitä väärennösteorioita nousee julkisuuteen aina pääsiäisen alla.”

Väärennösteorioissa ongelma on se, että käärinliinaa tutkitaan jostain kapeasta näkökulmasta. Kun väärennösteoria esitetään, pitäisi pystyä kumoamaan ne kaikki aikaisemmat tutkimukset, mitä käärinliinasta on tehty yli sadan vuoden aikana, Hiltunen sanoo.

Jos unohdetaan pohdinta liinan aitoudesta, yksi asia on kuitenkin varma. Tutkijat eivät tänäkään päivänä osaa selittää, miten kuva on liinalle syntynyt.

Kuvan syntymismekanismi on se, mitä tutkijat ovat viime vuosina tutkineet eniten. Tutkimusta ovat tehneet esimerkiksi fyysikot eri yliopistoista, hän kertoo.

”Ei voida väistää teologista ja evankelista mahdollisuutta, että kyseessä on ylösnousemus. Jeesus on ylösnoussut haudasta, sillä liinassa ei ole havaittu mitään merkkejä ruumiin mätänemisreaktiosta. Kuva on syntynyt liinalle jonkinlaisen säteilyidean vaikutuksesta, mutta se voi olla niin ainutlaatuinen, ettemme vain tunne sitä.”

Toinen tulevaisuuden tutkimuskohde on historiallisten vaiheiden dokumentointi. Niissä on tutkittu esimerkiksi käärinliinan vaiheita ennen kuin se löytyi 1300-luvun puolivälissä Ranskan Lireystä, Hiltunen sanoo.