Tämä kaikki sinulle tapahtuu kuolemasi jälkeen

Vainaja siirretään omaisten valitsemaan arkkuun ruumishuoneella. Kasvojen päälle nostetaan valkoinen kasvoliina. Kuva: Markku Vuorikari

Isäni on kuollut. Mitä minun pitää nyt tehdä”, viestitti keski-ikäinen nainen hädissään internetin keskustelupalstalla.

Onneksi apu on lähellä. ”Ota yhteyttä hautaustoimistoon. He hoitavat kaiken”, kuului nettikeskustelijan vastaus.

Vastaus oli ihan oikea. He todella tietävät, mitä kuoleman jälkeen tulee tehdä. Sen sijaan suurin osa meistä muista on täysin vieraantunut kuolemaan liittyvistä käytännön asioista.

Omaisten viimeinen mahdollisuus hyvästien jättämiseen on hautajaispäivänä puoli tuntia ennen hautajaisten alkua. Tällöin hautaustoimisto avaa vielä arkun, jos omaiset niin haluavat. Kuva: Markku Vuorikari

Kuolema kohdataan nykyään lähes aina sairaalan ovien takana.

”Me haemme 95 prosenttia vainajista sairaaloista”, kertoo porilaisen Rantasen Hautaustoimiston yrittäjä Jussi Heinonen.

Kun vainajaa haetaan sairaalasta, Heinonen kysyy omaisilta aina, haluavatko nämä tulla mukaan vainajan viimeiselle matkalle. Alle puolessa tapauksista omaisia tulee mukaan.

Tuolla matkalla vainaja siistitään tarvittaessa ja hänet nostetaan sairaalan ruumishuoneen lokerosta arkkuun.

Tämän jälkeen vainaja puetaan omaisten valitsemiin vaatteisiin: yleisin valinta on hautaustoimistossa myytävä valkoinen pellavamekko ja sukat. Vaatetta on tarjolla miesten ja naisten malli sekä normaali ja iso koko.

Vainajalle voidaan pukea myös tämän omat vaatteet. Noin joka kymmenes Rantasen toimiston asiakas puetaan omiin vaatteisiin. Lapset puetaan omiin vaatteisiin aina; heille ei toimistolla ole tarjolla kokoja.

”Omiin vaatteisiin pukeminen on jonkin verran yleistynyt. Varsinkin miehille puetaan puvut. Se on ihan hyvä, se tuo arvokkuutta”, Heinonen toteaa.

”Suomessa ollaan vähän liiankin vaatimattomia. Hautaustoimistojen liitto pyrkii säilyttämään hautauskulttuurin seremoniana, kuten sivistysvaltioon kuuluu. Vainajien kohtelu on valtion sivistyksen mitta.”

Pukemisen jälkeen vainaja peitellään arkkuun täkillä, tukka kammataan ja viimeiseksi kasvojen päälle nostetaan valkoinen kasvoliina.

Sairaalalta arkku nostetaan ruumisautoon. Auto ajaa suruliputuksessa yleensä hautausmaan lähellä sijaitsevaan siunauskappeliin.

Jos omaisia on mukana, kappelissa pidetään hiljainen hetki tai lauletaan virsi. Tämän jälkeen arkun kansi suljetaan ja ruuvataan kiinni. Arkku nostetaan kylmäsäilytykseen odottamaan hautajaispäivää, joka on usein vasta kolmen–viiden viikon kuluttua.

”Ainakin Porissa seurakunnan tilojen varaukset ratkaisevat sen, milloin hautajaiset voidaan järjestää”, Heinonen sanoo.

Omaisten viimeinen mahdollisuus hyvästien jättämiseen on hautajaispäivänä puoli tuntia ennen hautajaisten alkua. Tällöin hautaustoimisto avaa vielä arkun, jos omaiset niin haluavat.

Kun vainajaa haetaan sairaalasta, omaisilta kysytään, haluavatko nämä tulla mukaan vainajan viimeiselle matkalle. Alle puolessa tapauksista omaisia tulee mukaan. Kuva: Markku Vuorikari

Useimmiten hautaamiseen liittyvät ratkaisut jäävät omaisten päätettäviksi. Hautaaminen koetetaan yleensä hoitaa niin kuin vainajan oletetaan halunneen, mutta hyvin harvoissa perheissä näistä asioista sovitaan etukäteen.

”Hautapaikka ja hautaustapa on yleensä sovittu. Hyvin harvoin vainaja on määrännyt mitään muuta”, Heinonen pohtii.

Omaiset joutuvat ensimmäiseksi pohtimaan arkun valintaa. Tuhkausta varten on arkun lisäksi ostettava uurna, joka haudataan tuhkineen hautausmaalle. Jos tuhka ripotellaan vaikkapa mereen, hautaustoimistosta voi lainata uurnaa tuhkan kuljettamista varten.

Heinonen korostaa, ettei hautaustapa vaikuta arkun valintaan. Arkut ovat samanlaisia siitä riippumatta, päätyykö arkku maahan vai krematorioon poltettavaksi.

Ruumisarkut ovat samanlaisia siitä riippumatta, päätyykö arkku maahan vai krematorioon poltettavaksi. Kuva: Carolina Husu

Perusarkku maksaa 800–1200 euroa. Kalleimman tammiarkun hinta nousee lähelle 3000 euroa. Kaikkein edullisin arkkumalli on niin sanottu kunta-arkku, jonka kunnat kustantavat varattomille vainajille. Se maksaa Rantasen Hautaustoimistossa 426 euroa.

Yhteensä hautauksesta koituu vähintään 1500–2000 euron lasku, Heinonen laskeskelee. Arkku ja kuljetukset maksavat minimissään noin 850 euroa. Loput kustannukset koituvat kukista ja hautaustilaisuuden kahvituksesta.

Lisäksi haudalle yleensä ostetaan kivi kaiverruksineen, seurakunnat veloittavat vaihtelevasti hautapaikoista ja tuhkauksesta ja usein omaiset julkaisevat lehdessä kuolinilmoituksen. Kaikki nämä maksavat useita satoja euroja, joten kaiken kaikkiaan hautajaiskustannukset nousevat helposti 3000–4000 euroon.

Hautajaishankinnoista kivi on se, joka jää vainajan pysyväksi muistomerkiksi. Kuva: Carolina Husu

Jussi Heinonen ei ole valinnut hautaustoimistoyrittäjän uraa sattumalta. Hän hoitaa yli satavuotiasta liikettä jo neljännessä polvessa. Usein hautaustoimistot ovatkin perheyrityksiä, joissa ammattitaito siirtyy sukupolvelta toiselle.

Heinonen on ehtinyt olla alalla jo pitkään. Heti lukion ja armeijan jälkeen hän aloitti työt perheen yrityksessä.

”Se oli aika luonnollinen ratkaisu. Sain valmiin työpaikan.”

Työ on hänelle työtä siinä kuin missä tahansa muussakin ammatissa. Koska ala on kulkenut suvussa, työhön on tutustuttu jo pienestä pitäen.

Vapaa-aikana työasiat eivät pyöri Heinosen mielessä, vaikka hautaustoimiston aukioloajat ovatkin varsin joustavat. Kaikki lauantait tehdään töitä, sen sijaan sunnuntaisin päästään yleensä vapaalle.

Toki hautausalan ammattilaisellakin on vaikeita päiviä. Raskaimpia työtehtävät ovat silloin, kun arkut ovat kevyimpiä. Lapsen tai nuoren hautaamiseen liittyvä suru koskettaa ammattilaisenkin sydäntä.

Juttu on julkaistu aiemmin Kantri-lehdessä maaliskuussa 2009. Hintoja ja ajankohtia koskevat tiedot on päivitetty.