Simonkadulla Kuka ehtii Turussa ensin?

Perussuomalaisten puoluekokous on kiinnostavampi kuin koskaan. Puheenjohtaja Timo Soinin asema ei ole vaakalaudalla, mutta kansanedustaja Olli Immosen tuomitsijat ja puolustajat valmistelevat puheitaan. Kumpi ehtii ensin toimia, perussuomalaisten kenttäväki vai puolueen eduskuntaryhmä?

Viimeistään Turun puoluekokouksessa sunnuntaina kuullaan, mitä puolueväki on mieltä Immosen poliittisesta toiminnasta, onko hänen toimintansa ollut puolueelle haitaksi?

Kansanedustaja Sampo Terho totesi pian pari viikkoa sitten, että Immoseen palataan vasta eduskuntaryhmän kesäkokouksessa. Eli Terho lykkäsi asian käsittelyn kahdeksan viikon päähän. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on koolla Lappeenrannassa heti syyskuun alussa.

Puolue roikkuu kohussa pitkään

Kiusallisen pitkään perussuomalaisten johto roikkuu Immos-kohussa kiinni. Viime viikkojen tapahtumista tai perussuomalaisiin kohdistuneista syytöksistä huolimatta johto eli Timo Soini ei ole ollut moksiskaan koko kohusta.

Puoluetta on riepoteltu julkisuudessa puolelta toiselle. Monet poliitikot ovat vaatineet puoluetta ja Soinia sanoutumaan irti Immosen näkemyksistä.

Painostus perussuomalaisia kohtaan on ollut voimakasta. Ei kuitenkaan niin merkittävää, että Soini olisi tullut esiin. Soini on päättänyt lomailla aina tähän päivään saakka. Ainoa kommentti on ollut, että Immonen harjataan huolella ryhmän kesäkokouksessa (IS 27.7.).

Vauhtia asian käsittelyyn ei tuo edes se, että viimeisen viikon kuluessa perussuomalaiset on yhdistetty Immosen kautta natsihenkiseen Suomen Vastarintaliikkeen toimintaan. Järjestö oli viimeviikkoisen Jyväskylän-mellakan takana.

Nähtäväksi jää, ovatko perussuomalaiset puoluekokousedustajat yhtä kärsivällisiä kuin Terho ja Soini.

Rehn nieli EVY-rintanappinsa

Fennovoiman ydinvoimalahanke etenee. Yhtiö on saanut taakseen riittävän kotimaisen omistuksen – ja tietysti maan hallituksen, etunenässä elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk.). Hän on sangen tyytyväinen, että asia viimein etenee kaikkien omistuskäänteiden jälkeen.

Rehnin oli lopulta keskiviikkona näytettävä, että ydinkanta on muuttunut. Rehn nielaisi lopullisesti nuoruudessaan kantaman EVY:n eli Energiapoliittinen yhdistys – Vaihtoehto ydinvoimalle -järjestön rintanapin.

Yhdistys perustettiin jo vuonna 1977 vastustamaan ydinvoiman lisärakentamista. Monet keskustalaiset nuorisopoliitikot olivat mukana tukemassa järjestön toimintaa. Tuloksiakin saatiin, sillä 1993 Rehnin hengenheimolaisen, kansanedustaja Matti Vanhasen jättämän ponnen vuoksi torpattiin vähäksi aikaa Suomen viides ydinvoimala. Nyt ilmapiiri on muuttunut kokonaan.

Suomi oli kerran ulkoilmamuseo

Keskiviikkona Rehn perusteli Fennovoiman voimalahanketta pitkän siirtymäkauden ”välttämättömänä pahana” ennen kuin Suomessa siirrytään uusiutuviin energiamuotoihin.

Ydinvoiman vastustajat ovat ilakoineet Rehnin takinkäännöksellä. Vielä viime vuonna Rehn puuttui kärkevästi blogissaan (29.9.2014) hankkeeseen ja vastusti yhteistyötä venäläisen Rosatomin kanssa Ukrainan tapahtumien vuoksi.

Tätä menoa Suomesta uhkaa tulla epäonnistuneiden ydinvoimahankkeiden ulkomuseo, joka samalla putoaa kelkasta vihreän talouden kehittämisen saralla, hän kirjoitti tilanteesta.

Aktivisti-Väyrynen jaksaa

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen (kesk.) piipahti alkuviikosta Suomessa markkinoimassa toimittajille kansanäänestystä Suomen jäsenyydestä euroalueessa. Kansalaisaloite tullee eduskuntaan, sille sen on allekirjoittanut jo 34 000 suomalaista.

Väyrynen ei ole liikkeellä keskustan puolesta vaan kyse on kansalaisaktivismista. Kepun sisällä tunnettua on, että puolueessa voi olla mukana, vaikka edustaa Eurooppa-politiikassa toista äärilaitaa. Tuskin puoluejohtaja Juha Sipilä on harmissaan kunniapuheenjohtajan toiminnasta. Väyrynen lepyttelee vaan toiminnallaan niitä keskustalaisia, jotka voisivat yhtälailla olla perussuomalaisten jäseniä.

Janne Impiö

Avaa artikkelin PDF