Suomesta ponnistaa maailmalle yllättävän paljon kanteleensoiton supertähtiä – kansallissoitinta lainataan joskus pelkäksi lavasteeksi
Tunnettuja kantelisteja ovat muun muassa Ida Elina ja Kreeta Haapasalo.
Pop-kantelisti ja laulaja-lauluntekijä Ida Elina raivasi tiensä kansainväliselle uralle Youtube-videoiden kautta. Hän tulkitsi soittaen ja laulaen muun muassa Michael Jacksonin Billie Jean -kappaletta. Hänet kuvattiin Espoossa vuonna 2022. Kuva: Jarkko SirkiäPop-kantelistina tunnettu Ida Elina (oik. Päivi Kujanen) on tuonut suomalaisille tutun perinnesoittimen 2020-luvulle. Hän on tulkinnut esimerkiksi Michael Jacksonin, Adelen ja Toton kappaleita laulaen ja itseään kanteleella säestäen.
Ida Elinan esittämiin kotimaisiin ikivihreisiin lukeutuu Lasse Mårtensonin sävellys Myrskyluodon Maija samannimisestä tv-sarjasta.
Alun perin YouTube-ilmiönä tunnetuksi tullut artisti on esiintynyt lukuisissa tapahtumissa eri puolilla maailmaa ja laulaa suomen ja englannin lisäksi muun muassa ranskaksi, japaniksi ja mandariinikiinaksi.
Onpa hän tehnyt Suomessa kiertueen myös Apulanta-yhtyeen kanssa.
Kalevalasta tutusta soittimesta Ida Elinalla on käytössään huippumoderni versio. Hänen konserttikanteleessaan on jopa 40 kieltä, kun perinteisessä kanteleessa kieliä on vain viisi.
Konserttikanteleessa on myös erikoismikrofonit sekä lyöntilevyt molemmin puolin, joita rummuttamalla hän saa lisättyä kappaleisiin rytmiä.
Muun muassa Sibelius-Akatemiassa opiskellut Ida Elina on koulutukseltaan musiikin maisteri. Hän on voitti kaikkien aikojen ensimmäisen kansainvälisen kantelekilpailun 2011. Vuonna 2015 Kanteleliitto myönsi hänelle Vuoden kantele -tunnustuksen.
”Suuren symbolisen arvonsa vuoksi kantele esiintyy taiteessa myös tilanteissa, joihin se ei oikeasti kuulu.”
Kanteleensoiton supertähtiä on toki ollut Suomessa jo paljon aikaisemmin. Heistä tunnetuimpia lienee Kreeta Haapasalo (1813–1893), joka oli kanteleensoittaja ja kansanlaulaja.
Jo kuusivuotiaana soittamaan oppinut Haapasalo kiersi esiintymässä eri puolilla Suomea ja vieraili myös Pietarissa ja Tukholmassa. Hänen ehkä tunnetuin oma sävellyksensä on Kleofas Immanuel Nordlundin sanoittama Kanteleeni, joka löytyy Siionin kannel -laulukirjasta.
Taidemaalari R.W. Ekman ikuisti vuonna 1868 Kreeta Haapasalon soittamassa kannelta talonpoikaistuvassa. Teoksesta välittyy kansallinen herääminen ja suuri kiinnostus kalevalaiseen perinteeseen.
Suuren symbolisen arvonsa vuoksi kantele esiintyy taiteessa myös tilanteissa, joihin se ei oikeasti kuulu.
Esimerkiksi nimekäs runonlaulaja Larin Paraske (1833-1904) on kuvattu Albert Edelfeltin taulussa soittamassa kanteletta sonnustautuneena koristeelliseen kansallispukuun. Kyseessä oli vain lavastus. Todellisuudessa hän pukeutui hyvin vaatimattomasti eikä osannut kyseistä instrumenttia edes soittaa.
Inkeriläissyntyiseltä runonlaulajalta on tiettävästi tallennettu suurin yhdeltä ihmiseltä taltioitu kalevalainen runoaineisto, 32 000 säettä. Runoissaan Paraske kuvasi naisnäkökulmasta elämän eri osa-alueita ja perhesuhteita.
Kirjoittaja on Osuustoiminta-lehden toimituspäällikkö.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
