
Karhunveiston MM-kulta meni Mongoliaan: Ärhäkkä voittajakarhu on kaapannut lehmän
Karhufestivaali veti yli 3 000 kävijää Ilomantsiin. Pikaveistokisan voitti Timo Nevalainen.
Lkhavadorj Dorsjurenin teoksen keskiössä on ovela karhu, jota ympäröivät sen nappaamat kotieläimet. "Kansanperinteessä raja karhun ja ihmisen välillä on häilyvä, ja olemme kuin ’samasta puusta’ Onko petokarhu samalla kuva aikamme hengen aggressiivisesta puolesta ja meistä ihmisistä?", tuomaristo pohti. Kuva: Antero Lehikoinen
Raati kehui Lkhavadorj Dorsjurenin teosta monitulkintaiseksi ja teknisesti taidokkaaksi. Kuva: Antero LehikoinenMongolialainen Lkhavadorj Dorsjuren on voittanut vuoden 2017 karhunveiston maailmanmestaruuden.
Metsän kansaa -teemalla käytyyn kilpailuun taiteilija toteutti veistoksen Stolen Cow (Varastettu lehmä), jossa pedonluonteinen karhu on kaapannut mukaansa lehmän. Yleisön suosikki kilpailussa oli Juha Käkelän teos Kauriin kääntöpiiri.
Lauantaina Karhufestivaali huipentui karhuaiheiseen pikaveistokisaan.
Siinä maailmanmestaruuden voitti yleisön äänin Timo Nevalainen.
Kisat käytiin Ilomantsissa 24.–26.8.2017 Karhufestivaalin yhteydessä.
Tapahtuman pääjärjestäjinä olivat Maaseudun Sivistysliitto ja Ilomantsin kunta. Yleisöä festivaali veti eri tapahtumiinsa yli 3.000 henkeä.
Kaksi päivää kestäneeseen Metsän kansaa -veistokisaan osallistui 26 puunveistäjää. Suomen lisäksi osallistujia oli Virosta, Venäjältä, Mongoliasta ja Kanadasta.
Tuomaristo ihaili veistäjien teknistä taituruutta mutta myös luovaa taiteilijan vapautta, joka synnytti monitasoisia ja ajatuksia herättäviä tulkintoja metsäluonnosta eläimineen ja myös henkisine tasoineen.
Mongolialaisen Lkhavadorj Dorsjurenin monitulkintainen ja teknisesti taidokas Stolen Cow -teos voitti kilpailun. Veistoksen keskiössä on ärhäkkä karhu, jonka ympärille kiertyvät sen varastamat kotieläimet.
Dorsjuren on pitkän linjan jää- ja hiekkaveistäjä, joka on osallistunut lukuisiin kilpailuihin eri puolilla maailmaa.
"Hahmot irtautuvat taidokkaasti puusta ja lähtevät ilmavasti melkeinpä lentoon. Monimutkaisen ja dynaamisen veistoksen kokonaisrakenne on hallittu joka suunnasta katsoen. Pinta on käsitelty taltalla niin eläväksi, ettei se tarvitse sipaisuakaan väriä tuovia käsittelyaineita", tuomaristo kehuu.
"Veistoksessa karhu on kuvattu pedoksi ja saalistajaksi, joka ottaa ahnaasti sen minkä tahtoo. Kansanperinteessä raja karhun ja ihmisen välillä on häilyvä, ja olemme kuin ’samasta puusta’ Onko petokarhu samalla kuva aikamme hengen aggressiivisesta puolesta ja meistä ihmisistä?"
Pitkän kisan kakkossijan sai Markku Tuominen Nurmijärveltä veistoksellaan Metsän kansaa. Tuomaristo arvioi veistoksen tuovan kiinnostavia uusia tuulia perinteiseen puuveistoon.
Pystysuuntaan halkaistuun pölliin veistetyt reliefit muodostavat kuin kuvakirjan, jossa metsän kansa herää eloon.
Kolmossijan sai Timo Nevalainen Pyhäjärveltä teoksellaan Kuninkaan valtakunta. Suomen luonnon päivään osunut festivaalitapahtuma loi luontevan kehyksen teokselle, jossa toteemimaiseen runkoon kietoutuu suomalaisen metsäluonnon eläimiä – karhu, ilves, kettu, metso, teeri ja hirvi.
Puumateriaali on käytetty taidokkaasti kauttaaltaan hyväksi, ja veistoksessa riittää katsottavaa joka suunnasta.
Rahapalkintojen lisäksi tuomaristo myönsi kaksi kunniamainintaa. Toisen sai virolainen Tanel Pirk susiaiheisella veistoksellaan, toisen virolainen Jevgeni Nevelsky komealla, klassisella tulkinnallaan karhusta poikasineen.
Karhufestivaalin järjestäjätahot myönsivät palkintojen lisäksi erityismainintoja. Suomi 100 -juhlavuoden hengessä Maaseudun Sivistysliitto antoi tunnustukset, jotka heijastavat veistotaituruuden jatkuvuutta.
Toisen tunnustuksen sai ensi kertaa kisoihin osallistunut Asko Vihavainen Savonlinnasta ja toisen kilpailun seniori, ilomantsilainen Teuvo Tuukki.
Ilomantsin kunnan erityismaininnan sai virolainen Virge Treiman käyttötaideteoksestaan, jossa karhu toimii roska-astiana.
Teos sijoitetaan päiväkodin yhteyteen kannustamaan lapsia pitämään huolta ympäristöstään.
Vuosien myötä on tavoitteena luoda Karhufestivaalien avulla Ilomantsiin Tuhannen karhun maa.
Se on kylänraiteille levittyvä veistospuisto, monenlaisten veistotyylien näyteikkuna, jota tullaan katsomaan läheltä ja kaukaa.
Tuhannen karhun maassa yhtyvät metsän kuninkaan myyttinen valtakunta ja ihmisen kulttuuriympäristö. Puiston tukikohtana ja talvipesänä on Katri Vala -kulttuurikeskus.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
