Presidentti Kyösti Kallio ja rouva Kaisa Kallio vierailivat Kultarannassa. Kuva: Kyösti ja Kaisa Kallion sukuseuran kokoelma
Presidentti Kyösti Kallion vaimo Kaisa hoiti Nivalan suurinta maatilaa 32 vuotta ‒ isännän unelma maaseudun rauhasta päättyi ”Suomen dramaattisimpaan kuolemaan”
Yle esittää Heikki Huttu-Hiltusen ohjaaman dokumenttielokuvan Kyösti ja Kaisa Kalliosta itsenäisyyspäivän aattona.
Kyösti ja Kaisa Kallio kuvattuna Atelier Apollossa Helsingissä. Kuva: Kyösti ja Kaisa Kallion sukuseuran kokoelmaKyösti Kallion syntymästä tulee kuluneeksi tänä vuonna 150 vuotta. Heikki Huttu-Hiltunen on käsikirjoittanut ja ohjannut Suomen tasavallan neljännestä presidentistä dokumenttielokuvan Kallio – "Uskon, että paikkasi on siellä.”
Lappilaislähtöinen Heikki Huttu-Hiltunen on kokenut näytelmäkirjailija, käsikirjoittaja ja elokuvaohjaaja. Illume Oy:n tuottama dokumentti syntyi alun perin Kyösti ja Kaisa Kallion sukuseura ry:n aloitteesta.
Elokuva kertoo merkittävän valtiomiehen tarinan Kyösti Kallion ja hänen vaimonsa Kaisa Kallion kirjeenvaihdon kautta. Kallioiden vuosikymmeniä jatkunut yhteydenpito Nivalan ja Helsingin välillä käsittää lähes 4 000 kirjettä.
Kun Heikkilän talon isäntä Kyösti oli sidottu valtiollisiin toimiin Helsingissä, Kaisa Kallio hoiti käytännössä Nivalan isointa 460 hehtaarin maatilaa 32 vuotta. Navetassa oli 104 lehmää. Tiedon käyvät ilmi pariskunnan kirjeenvaihdosta.
”Kyösti ja Kaisa Kallion kirjeistä välittyvät rakkaus, lämpö ja kunnioittava suhde. Heillä on suora tapa keskustella raskaistakin asioista. Kaikki ei ole auvoista pitkässä avioliitossa. Tämä elokuva on rakkaustarina”, Heikki Huttu-Hiltunen sanoo.
Kyösti ja Kaisa Kalliolla on elämänmittainen halu rauhoittua kotiin Nivalan Heikkilään, mutta klassisen tragedian tavoin toive ei toteudu. Kyösti Kallio kuolee Helsingin rautatieasemalla 19. joulukuuta vuonna 1940.
Valtionjohto on saattamassa virasta eronnutta presidenttiä kotimatkalle Nivalaan, mutta Kallio sai kunniakomppaniaa tarkastaessaan Porilaisten marssin soidessa äkillisen sydäninfarktin.
”Sehän on Suomen historian dramaattisin kuolema. Mannerheim sanoi, että Kyösti Kallio oli talvisodan viimeinen uhri”, Huttu-Hiltunen kertoo.
Presidentti Kalliosta ei ole aikaisemmin tehty varsinaista dokumenttielokuvaa, mikä tuntuu yllättävältä.
Kyösti Kallio (1873–1940) on jäänyt Suomen presidenttien joukossa hieman vähälle huomiolle. Ohjaaja näkee tähän kaksi syytä, joista keskeisempi on Kallion presidenttikauden loppuvaihe.
”Hän sairastui vähän ennen talvisotaa, eikä ollut enää sodan aikana täydessä työkunnossa. Historiankirjoitus sivuuttaa Kalliota. Toinen syy on se, että Kyösti Kallion edustama talonpoikainen Suomi on koettu vieraaksi. Se tuntuu melkein Suomi-filmien maailmalta.”
Huttu-Hiltunen muistuttaa, että Kyösti Kallio on sosialidemokraattien Väinö Tannerin ohella ensimmäisen tasavallan merkittävin poliitikko.
”Kallio vaikutti Suomen historiassa itsenäistymisestä jatkosotaan keskeisesti kaikkiin poliittisiin ratkaisuihin”, hän sanoo.
Suomen itsenäisyystaistelu, sisällissodasta 1918 selviäminen, torpparivapautus, taistelu äärioikeistolaista Lapuan liikettä vastaan, ensimmäinen punamultahallitus ja talvisota. Kaikissa tapahtumissa näkyy Kallion vahva kädenjälki.
Toinen syy on se, että Kyösti Kallion edustama talonpoikainen Suomi on koettu vieraaksi.
Heikki Huttu-Hiltunen ohjasi Kallio-elokuvan. Hän on tehnyt elokuvia, lukuisia tv-töitä sekä kirjoittanut käsikirjoituksia, näytelmiä ja kuunnelmia. Kuva: Heikki Huttu-Hiltusen arkistoYksi Kyösti Kallion rohkeimpia tekoja oli sovintopuhe Nivalan kirkossa 5. toukokuuta 1918, kun sisällissotaa vielä käytiin osassa maata. Valkoinen senaattori herätti maltillisella puheellaan kovaa kritiikkiä ja myös vihaa.
”Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä”. Kallio sanoi puheessaan.
Heikki Huttu-Hiltunen korostaa Kyösti Kallion johdonmukaisuutta. Hän seisoo sanojensa takana, eikä lankea populismiin. Vuoden 1918 sisällissotaan johtaneiden epäkohtien purkaminen ja kansakunnan eheyttäminen oli Kallion keskeinen johtotähti politiikassa.
”Näen erittäin arvokkaana sen sosiaaliradikaalin työn, mitä hän teki maaseudun köyhien ja tilattomien hyväksi. Kun Suomi joutui myöhemmin talvisotaan, kansalaisilla oli jotain mitä puolustaa, esimerkiksi pieni tila ja metsäpalsta, ”, Huttu-Hiltunen sanoo.
Äärioikeistolainen lapuanliike sai 1930-luvulla voimaa Pohjanmaan talonpoikaisväestöstä, ja kansanliikkeessä oli alkuun mukana myös maalaisliittolaisia. Myös Kyösti Kalliolle tarjottiin lapuanliikkeen johtajana eli Suomen diktaattorin paikkaa, mille hän nauroi.
”Kallio ei hyväksynyt laittomuuksia vasemmalta eikä oikealta. Se vei maton alta, kun keskeisin talonpoikaispoliitikko ei lähtenyt tukemaan lapuanliikettä.”
Presidentti Kyösti Kallio ja rouva Kaisa Kallio presidentinlinnassa vuonna 1939. Kuva: Museovirasto, Thérèse BonneyKyösti Kallio
Kyösti Kallio (1873–1940) oli Suomen tasavallan neljäs presidentti ja maanviljelijä.
Syntyi Ylivieskassa varakkaaseen maalaistaloon. 12-vuotiaana Kalliosta tuli isänsä lapsettoman serkun, suurtilan perineen Anttuuna Kankaan kasvatti. Opiskeli Raahen keskikoulussa ja Oulun lyseossa.
Vuonna 1904 Kallio valittiin edustajaksi valtiopäiville, talonpoikaissäädyn jäseneksi. Venäjän sortokaudet tekivät hänestä nuorsuomalaisen poliitikon.
Talonpoikaisuus sai Kallion vaihtamaan puoluetta Suomen Maalaisväestön Liittoon (SML) myöhempään Maalaisliittoon.
Kallio istui 41 valtiopäivät, oli 15 kertaa eduskunnan puhemiehenä, palveli kolme kertaa maatalousministerinä, neljä kertaa pääministerinä, puolustusministerinä ja kulkulaitosministerinä.
Maalaisliiton puheenjohtaja 1908–1917, kansanedustaja 1907–1937. Tasavallan presidentti 1937–1940.
Perheeseen kuuluivat puoliso Kaisa Kallio (o.s. Nivala) ja seitsemän lasta.
Nivalan isoimman maatilan Heikkilän isäntä. Kyösti Kallion luopuessaan isännyydestä vuonna 1939 oli tilan peltoala 250 hehtaaria. Perheen tilaa johti käytännössä Kaisa Kallio.
Heikki Huttu-Hiltusta yllätti dokumenttielokuvaa tehdessä se, että Kyösti Kalliolla oli niin vahva sivistys- ja kulttuuriharrastus. Kallio oli muun muassa perustamassa Suomen kulttuurirahastoa.
Suvussa on myös valtavasti taiteellista lahjakkuutta. Esimerkiksi Kyösti Kallion poika Kalervo Kallio oli tunnettu kuvanveistäjä ja lapsenlapsi Tellervo Pajamies (o.s. Kallio) oopperalaulaja ja laulunopettaja.
Kyösti Kallio oli elokuvaohjaajan mukaan myös pätevä ja roolistaan tietoinen poliitikko.
”Hän osasi imagopolitiikan. Kukaan ei ollut enemmän talonpojan näköinen kuin Kallio. Viikset eivät olleet päässä sattumalta eikä hän pukenut sarkapukua sattumalta valokuviin”, Heikki Huttu-Hiltunen sanoo.
Elokuvaa kuvattiin viime kesänä Juha ja Päivi Kallion nykyisin isännöimällä Heikkilän tilalla Nivalassa. Isolla ja toimivalla maatilalla on 350 lehmän karja.
”Elokuvassa Heikkilän tilalla kuvissa näkyvät henkilöt (valokuvaajaa lukuun ottamatta) ovat kaikki suoraan alenevassa polvessa sukua Kyösti ja Kaisa Kalliolle”, hän kertoo.
Heikki Huttu-Hiltunen kokee Kallio-dokumenttielokuvan tarpeelliseksi, koska itsestäänselvyytenä pitämämme demokratia ja oikeusvaltio kyseenalaistetaan taas Euroopassa.
”Historia pitää kertoa aina uudestaan, koska se ei tule perintönä kenellekään. Jokaisen sukupolven on opittava se itse.”
Kallio - "Uskon, että paikkasi on siellä". Dokumenttielokuvan ensiesitys 5. joulukuuta, Yle TV1 kello 19.00. Katsottavissa pitkäaikaisesti Yle Areenassa.
Tasavallan presidentti Kyösti Kallio tarkastelee viljelyksiään Nivalan Heikkilän tilalla vuonna 1937. Kuva: Museovirasto, PietinenArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
