Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Tänään TV:ssä: Dokumenttisarja etsii syyttelyn sijaan ratkaisuja maatalouden ja teollisuuden päästöongelmiin

    Mitkä suuryritysten väitteet ilmastonmuutoksen jarruttamisesta ovat uskottavia? Entä mikä taas puhdasta propagandaa? Tähän vastaa uusi dokumenttisarja Ilmaston muuttajat.
    Toimittaja ja käsikirjoittaja Nina Rahkola<strong id="strong-da27318e3064ffc513441d582cae37b7"> </strong>tutustuu viiden teollisuudenalan päästöongelmien syihin ja seurauksiin uudessa Ilmaston muuttajat -sarjassa. Kuvassa Anders Lindberg esittelee LKAB:n kaivoksia Ruotsin Gällivaressa.
    Toimittaja ja käsikirjoittaja Nina Rahkola tutustuu viiden teollisuudenalan päästöongelmien syihin ja seurauksiin uudessa Ilmaston muuttajat -sarjassa. Kuvassa Anders Lindberg esittelee LKAB:n kaivoksia Ruotsin Gällivaressa. Kuva: Jaakko Slotte / Nouhau Productions Oy / Yle

    Väestönkasvu ja jatkuva kulutukseen lisääntyminen ovat luoneet maapallon ilmastolle kestämättömän kierteen. Suomessa väestönkasvu ei ole ongelmana, mutta suomalaiset tuottavat nelinkertaisesti päästöjä keskimääräiseen maapallon asukkaaseen nähden. Talot on kuitenkin pidettävä lämpiminä, eivätkä kaikki voi muuttaa kaupunkeihin julkisen liikenteen lähelle. Mistä siis karsitaan?

    Ylen uusi Ilmaston muuttajat on viisiosainen sarja, joka perkaa toimittaja ja käsikirjoittaja Nina Rahkolan johdolla viiden teollisuudenalan päästöongelmien syitä ja seurauksia kahdella mantereella.

    Ilmastonmuutokseen liittyvät uhat ja seuraukset tunnustetaan laajalti. Keskustelu kärjistyy kuitenkin heti, kun puhe kääntyy tarkempiin yksityiskohtiin.

    Dokumenttisarjan ensimmäisessä jaksossa sukelletaan heti syvään päätyyn eli ruuantuotantoon. Se tuottaa noin kolmanneksen kaikista maailman hiilidioksidipäästöistä.

    Onko lihansyönnin kieltäminen ratkaisu kaikkiin ongelmiin?

    Ruokakeskustelun mustavalkoisuuteen kyllästyneiden ei kannata ärsyyntyä ja pistää televisiota kiinni heti alkujuontojen kohdolla.

    Syyttelyn sijaan ohjelma käsittelee ruuantuotannon haasteita rakentavasti ja kääntää katseen ratkaisuihin. Ääneen pääsevät niin ruuantuottajat, tutkijat kuin ruokateollisuuskin.

    Vain 70 vuotta sitten moni suomalainen eli vielä omavaraistaloudessa ja liha oli juhlapäivien herkkua. Esimerkkiä vanhan ajan elämäntyylistä näyttää sarjassa esiintyvä ”moderni erakko” Rami Hiltunen.

    Tampereelta Ranualle muuttanut parturikampaaja asuttaa 40 neliön maalaistaloa ja elää omavaraisesti lapinlehmien kanssa.

    Koko maan mittakaavassa omavaraistalouteen siirtyminen olisi mahdotonta. Sen sijaan jokainen voi vähentää lihansyöntiä, suosia kotimaisia kasviksia ja välttää hävikkiä. Siis ihan niin kuin silloin 70 vuotta sitten!

    Kovaäänisimmät vaativat muutoksia nyt eikä hetken päästä. Maataloudessa ne eivät kuitenkaan käy kädenkäänteessä.

    ”Mikä on oikea mittakaava nautojen käytölle ruokasysteemissä? Suomalainen yhteiskunta ei olisi tullut tähän ilman lehmää, mutta miten mennään tästä eteenpäin?” kysyy VTT:n tutkija Lauri Reuter.

    Asiantuntijat arvioivat yhdeksi tulevaisuuden kehityssuunnaksi solumaataloutta. Moni suhtautuu laboratorioruokaan epäilevästi, mutta 100 vuoden päästä tilanne voi olla jo toinen.

    Maatalous ei ole sarjassa ainut päästöjen tupruttaja, vaan jaksoissa pureudutaan yhtä lailla liikenteen, terästeollisuuden ja energiateollisuuden aiheuttamiin päästöihin sekä metsiin mutta myös niiden tarjoamiin ratkaisuihin.

    "Kaikentyyppinen lentäminen tulee kasvamaan, mutta on ihan selvää, että hiilijalanjälkeä ja lentämisen ympäristövaikutuksia pitää radikaalisti pienentää", myöntää Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner sarjaa esittelevässä tiedotteessa.

    Toimittaja Nina Rahkolan lisäksi sarjaa ovat olleet käsikirjoittamassa ja tuottamassa Antti Ojala ja MT:n Euroopan kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen. Ohjaajana on toiminut Jaakko Slotte, ja sarjan on tuottanut Nouhau Productions Oy.

    Kaikki jaksot Yle Areenassa maanantaina ja Yle TV1 torstaisin klo 19.00