Useiden perinteisten lääkkeiden valmistus lopetetaan, vaikka ne olisivat elintärkeitä, selviää Ylen ranskalaisesta dokumentista – lääketeollisuudessa pyörii vuosittain biljoonien voitot

Lääketeollisuus saa vuosittain biljoonien voitot. Yritysten tavoitteena on voiton maksimointi, selviää Ylen Ulkolinjan dokumentista Lääkkeitä voitto mielessä. Kuva: Arek Socha/Pixabay

Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat nousseet jyrkästi Suomessa viime vuosina. Tavalliselle kuluttajalle tämä näkyy siten, että jotakin tiettyä lääkettä saa etsiä useasta apteekista, useilta paikkakunnilta tai toimitusta joutuu odottamaan pahimmillaan kuukausia. Pelko nousee pintaan siitä, saako lääkettä ollenkaan.

Yle Areenassa esitettävä Ulkolinjan dokumentti ”Lääkkeitä voitto mielessä” tarkastelee muun muassa lääkkeiden toimituspulaa. Dokumenttia ei ole kuvattu Suomessa vaan se käsittelee lääketeollisuuden ongelmia esimerkiksi Espanjassa, Ranskassa ja Meksikossa.

Dokumentin mukaan lääkkeiden toimituskatkot johtuvat lääkefirmojen ja valtion välisistä kiistoista. Lääkehallinnon mukaan jopa neljäsosa lääkepulasta johtuu tästä syystä. Hinnasta ei siis päästä sopuun lukuisista neuvotteluista huolimatta.

Lääkeyhtiöt haluavat pysyä kilpailukykyisinä markkinoilla ja valtiot toisaalta tahtovat palvella kansalaisten tarpeita ja odotuksia, julkista taloutta vaarantamatta.

Lääkepula on vakavampi ongelma kuin miltä se näyttää suomalaisen silmin. Ohjelmassa selviää, että esimerkiksi Meksikossa lääkepulaan on kuollut 1 s600 lasta. Kansalaisliikehdintä lääketehtaita vastaan Meksikossa onkin hyvin voimakasta. Lääkepulasta kärsitään kuitenkin myös rikkaissa EU:n valtioissa, esimerkiksi Ranskassa.

Lääkebisneksen pimeä puoli näkyy myös siinä, että vanhojen, perinteisten lääkkeiden valmistus lopetetaan, vaikka ne olisivat elintärkeitä. Tämä johtuu siitä, että lääketeollisuus laittaa innovatiiviset lääkkeet muiden lääkkeiden edelle, dokumentissa paljastetaan.

Lääketeollisuuden synkkä puoli näkyy erityisen hyvin harvinaissairauksiin tarkoitetuissa lääkkeissä. Dokumentti esittää belgialaisen Pia-nimisen lapsen tarinan, joka sairastaa SMA-tautia, selkäydinperäistä lihassurkastumaa.

Tässä perinnöllisessä ja etenevässä taudissa lihakset vähitellen heikkenevät ja surkastuvat. Tytön elinajan ennuste oli vain kaksivuotiaaksi.

Tytön ollessa vauva maailmalla kehitettiin ihmelääke, joka antoi uuden mahdollisuuden. Oli vain yksi ongelma: tuo ihmelääke maksoi 2,5 miljoonaa euroa.

Belgian valtio ei hakemuksesta huolinut lähtenyt tukemaan lääkettä tytölle. Avunpyynnöt Oprahille ja Kim Kardashianille, rikkaille julkkiksille, eivät myöskään tuottaneet tulosta.

Lopulta Belgian kansalaisten yhteenliittyminen toi avun kallisarvoiseen lääkkeeseen: kahden euron lahjoitusviesteistä saatiin koottua riittävä summa. Tyttö sai lääkkeen ja lisää elinaikaa. Pia-tytön äidin poskelle vierivät onnenkyyneleet kertovat siitä, että oman lapsen terveyden eteen on valmis taistelemaan loppuun asti.

Mahdottomuuksiin paisuvat hinnat ovat tavanomaisia harvinaissairauksien lääkkeissä. Lääkeyhtiö Novartis ei hinnoitellut dokumentin mukaan SMA-tautiin tarkoitettua lääkettä kustannusten mukaan vaan sen perusteella, mitä yhteiskunta olisi valmis maksamaan sairauden hoidosta. Dokumentti osoittaa, että Pia-tytön lääkkeen myyntihinta oli siis 11-kertainen siihen verrattuna, mitä hoito maksaisi Yhdysvalloissa. Lääkeyhtiö ei kuitenkaan suostunut myöntämään myyntivoittoa.

Koronarokote mullisti pandemian hillinnän. Maailman köyhimmissä maissa, eteläisellä pallonpuoliskolla, silti vain muutama prosentti on täysin rokotettuja.  Kuva: Sa Arte France / Yle

Vuonna 2021 kuvattu ranskalainen dokumentti paneutuu myös koronarokotteisin. Kesäkuussa 2022 EU:n aikuisväestöstä oli 86 prosenttia täysin rokotettu koronavirusta vastaan, selviää EU:n neuvoston ja Eurooppa-neuvoston virallisilta verkkosivuilta."

Rokotteita ei ole jaettu tasaisesti ympäri maailman. Maailman köyhimmissä maissa, eteläisellä pallonpuoliskolla, noin muutama prosentti on täysin rokotettuja.

Euroopan unioni joutuu ohjelmassa rajun kritiikin alle.

Koronapandemia paljasti lääketeollisuuden rahanhimon: yritykset hyödynsivät kärkkäästi julkisesti rahoitetuissa laitoksissa tehdyn tutkimuksen, mutta tuottivat rokotteita niin vähän, että niiden hinnat pysyivät korkeina. Se on kaukana yhteisestä hyvästä.

Yle TV1 Sunnuntai 25.09.2022 klo 23.10.

Juttua muokattu 26.9. klo 10.23. Kuvateksti vaihdettu ja lisätty aiempi kuvateksti leipätekstin joukkoon. Lisätty myös tieto lääkepulasta rikkaissa valtioissa.