EU vauhditti kylätoimintaa
EU:ta pidettiin kylissä aluksi aikamoisena mörkönä, Suomen kylätoiminta ry:n pääsihteeri Risto Matti Niemi kertoo. Hän oli 90-luvun alussa valmistelemassa jäsenyyttä maa- ja metsätalousministeriön silloisena ylitarkastajana.
”Aika nopeasti kylät äkkäsivät EU:n tuomat mahdollisuudet. Kyliin alettiin perustaa rekisteröityjä kyläyhdistyksiä, jotta voitiin hakea hankerahaa.”
Kun maaseudun Leader-hankkeet ulotettiin Hangosta Utsjoelle asti, kiinnostus kyläyhdistysten perustamiseen sai vauhtia kaikkialla.
Tällä hetkellä Suomessa on noin 4 200 kylää, joista järjestäytyneitä on 3 200.
Hankevarat ovat innostaneet kyläyhdistyksiä omaehtoiseen kehitystyöhön ja investointeihin.
Hankkeisiin liittyvä byrokratia on kuitenkin raskas, ja se karkottaa helposti aktiivisia kylätoimijoita. Investointeja joudutaan usein aloittamaan omalla riskillä, koska määrärahojen maksatukset saattavat viivästyä.
Eniten haittaa kylille on maatalouden ja muun yritystoiminnan jatkuvasta keskittämisestä, Niemi arvioi.
”Kun useita maatiloja lopettaa, se heijastuu sivuvaikutuksineen koko kylän kykyyn turvata palveluja.”
Maakuntien elinvoimaisimpien kylien joukosta valitaan vuosittain Vuoden kylä.
Ensimmäisen kerran valtakunnan ykköseksi nousi vuonna 1985 Kuorevaara, joka sijaitsee Polvijärvellä Pohjois-Karjalassa.
Viime vuonna Vuoden kyläksi valittiin Vuolenkoski Kymenlaakson Iitistä.
Valtakunnan ykköskylät ovat Niemen arvion mukaan pääosin edelleen elinvoimaisia. ”Poikkeuksia saattaa löytyä rakennemuutoksen kovimmin kolhimilta alueilta.”
Vuoden kylä 2015 julkistetaan syyskuussa Raahessa pidettävillä kylätoimintapäivillä.
Tarja Halla
RISTO MATTI NIEMI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
