Vakuutusetsivä paljastaa hurjimmat huijaukset: koiranpentu pakkasessa ja sormet silpova pyörösaha
Christian Rönnbacka on työskennellyt vakuutusetsivänä neljätoista vuotta. Tuossa ajassa entinen poliisi on nähnyt monenlaisia huijausyrityksiä.
Maanviljelijä kertoi vakuutusyhtiölle lehmän potkun johtaneen veriseen onnettomuuteen pyörösahan kanssa. Tutkimuksissa selvisi, että mies yritti petosta. Kuva: Jukka PasonenSuomessa työskentelee yli 30 vakuutusetsivää, joiden tehtävänä on selvittää, jos asiakas yrittää huijata vakuutusyhtiötään. Keravalla asuva Christian Rönnbacka on työskennellyt neljätoista vuotta vakuutusetsivänä. Entisen poliisin nykyinen työ on jännittävimmillään ihmisten varjostamista, mutta suurin osa työajasta kuluu kyllä tietokoneen ääressä.
Rönnbackan mukaan Suomen ensimmäinen vakuutusetsivä palkattiin vuonna 1972. Vuosittain 5–10 prosenttia vahinkoilmoituksista vaatii lisäselvityksiä.
Lähes joka toinen vakuutuspetos Suomessa liittyy autoihin, mikä selittyy autojen suurella määrällä. Toiseksi eniten yritetään huijata kotivakuutuksessa ja sen jälkeen matkavakuutuksessa.
"Lauantaina aamuyöllä neljän jälkeen tapahtuneissa ojaanajoissa syytetään usein hirviä. Yleinen on myös se, että auto varastetaan kotipihasta samaan aikaan kun muut palailevat ravintoloista. Jostain syystä auto löytyy ojasta nokka väitettyä anastuspaikkaa kohti", Rönnbacka sanoo.
Juuri ilmestyneessä tietokirjassaan Rönnbacka paljastaa laajan kirjon erilaisia vakuutushuijausyrityksiä. Kävikö käry? Vakuutusetsivien parhaat tarinat -kirja on dekkareita kirjoittaneen Rönnbackan ensimmäinen tietokirja.
Valikoimme kirjasta muutamia esimerkkitapauksia, joita Rönnbacka ja hänen kollegansa ovat ratkoneet vuosien varrella.
Vuonna 2004 Ylä-Savossa 44-vuotias maanviljelijä oli sahaamassa pyörösahalla navetassa, kun lehmä potkaisi häntä kylkeen. Livennyt pyörösaha leikkasi irti miehen vasemman peukalon tyvestä, ison palan etusormea sekä kolme varvasta vasemmasta jalasta. Sormia ja varpaita ei löytynyt tapahtumapaikalta, ja mies kertoi niiden murskaantuneen pahasti.
Vuosien mittaan mies sai Melasta ja kolmesta vakuutusyhtiöstä noin 700 000 euroa korvauksia. Jos sormet ja varpaat olisi kirurgisesti saatu liitettyä takaisin, summa olisi ollut pienempi.
Tutkimuksissa tapaus alkoi vaikuttaa suunnitellulta. Lääkärintodistusten mukaan sormet ja varpaat olivat katkenneet siististi kuin giljotiiniamputaatiolla, mikä ei vastannut miehen kertomusta. Sähköpyörösaha oli ostettu pari viikkoa ennen onnettomuutta, eikä sitä ilmeisesti ollut käytetty muuhun sahaamiseen.
Mies sai käräjäoikeudessa tuomion törkeästä petoksesta.
Pirkanmaalla traktori törmäsi pihalla olleeseen Porsche-urheiluautoon vahingossa. Traktorin liikennevakuutus olisi korvannut auton vahinkojen korjaamisen, mutta tapaukseen liittynyt veljespari halusi ilmeisesti saada auton lunastuskuntoon. He hakkasivat autoa rautakangella.
Tutkintavaiheessa myös verrokkiautoa murjottiin rautakangella. Nämä jäljet vastasivat Porschen vahinkoja paremmin kuin yhteentörmäys traktorin kanssa, joten veljekset saivat käräjäoikeudessa ehdollisen tuomion.
1990-luvulla Ylä-Savossa maatilan omistanut mies pelastautui kaatuvasta kaivinkoneesta, mutta oikean käden sormi jäi hytin ja oven väliin. Onnettomuuden jälkeen kädestä katosi kokonaan puristusvoima, miestä tutkineen lääkärin mukaan käsi oli lähinnä kasvi. Hän alkoi saada sadan prosentin työkyvyttömyyseläkettä.
Mies oli jo aiemmin ollut epäonninen työelämässä. 1970-luvulla tapahtuneen traktorionnettomuuden myötä hän sai 50 prosentin työkyvyttömyyseläkettä, hieman myöhemmin hän oli jäänyt kuorma-auton alle loukaten toisen olkapäänsä. Tästä hän sai täyttä työkyvyttömyyseläkettä. Korvaukset tulivat kolmelta eri vakuutusyhtiöltä.
Tutkinnassa selvisi, että mies teki edelleen töitä, vain lääkärikäynneillä hän esitti työkyvytöntä. Vakuutusetsivä kertoi oikeudessa, ettei koskaan ollut kokenut niin voimakasta kädenpuristusta kuin kasvikädeltä sai. Myös kaivinkoneonnettomuuden yksityiskohdat oli kaunisteltu täyttämään vakuutusehdot.
Vuosien aikana vakuutusyhtiöiden yhteenlaskettu vahinko oli noin kaksi miljoonaa markkaa.
Kennelinpitäjällä oli vakuutus syntymättömille koiranpennuille. Vakuutusyhtiössä huomattiin, että jokaisesta pentueesta yksi koira syntyi kuolleena. Asiakas kävi näyttämässä kuolleita pentuja eri eläinlääkäreillä.
Tutkinnassa selvisi, että kennelinpitäjä oli vuosien ajan esittänyt lääkäreille samaa kuollutta koiranpentua. Ilmeisesti hän oli säilyttänyt koiraa pakastimessa ja sulattanut sen lääkärikäyntejä varten.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
