Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Kauppias nosti lähiruuan paraatipaikalle

    K-kauppias Kristiina Kanervo pitää suomalaisten pientuottajien herkut myymälänsä parhailla paikoilla. Kari Salonen
    K-kauppias Kristiina Kanervo pitää suomalaisten pientuottajien herkut myymälänsä parhailla paikoilla. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkisto

    Lahti (MT)

    K-kauppias Kristiina Kanervolle oli alusta saakka selvää, että hän satsaa myymälässään Lahdessa täysillä suomalaiseen lähiruokaan ja luomuun, kävi miten kävi.

    ”Kotimaisuus ja puhdas ruoka ovat sydäntäni lähellä. Haluan toiminnallani auttaa suomalaisia pientuottajia.”

    Kanervo puhuu nimenomaan pientuottajista. Se on lähiruokaa selkeämpi käsite, sillä kaikenkokoisten suomalaisten ruuanvalmistajien voi ajatella tekevän lähiruokaa.

    Paikallisuus ei sulje pois sitä, etteikö joensuulaisella hunajalla olisi asiaa supermarketin hyllyyn. Tuoreimpiin tulokkaisiin kuuluu lappilainen rieska, josta on nopeasti tullut yksi leipäosaston suosikeista.

    Lähileivän lisäksi paraatipaikalle sijoitetut hyllyt notkuvat hiutaleita, jauhoja, muroja ja keksejä. Kylmätiskissä on muun muassa hevosmakkaraa.

    Lihatiskin tavaraa tulee pienestä lihatukusta. Kaikki paitsi karitsa on kotimaista. Se tulee Uudesta-Seelannista.

    ”Suomalaisen karitsanlihan ongelma on saatavuus, ei hinta. Viime pääsiäisenä myytiin parhaiten kotimaista luomukaritsanviulua.”

    Seitsemän vuotta kauppiaana toiminut Kanervo ei ole taivaanrannan maalari eikä ruokaketjun hyväntekijä. Jokaisen tuotteen on lunastettava paikkansa hyllyssä ja päädyttävä kuluttajan koriin riittävän nopeasti.

    Rohkeus lähi- ja luomuruokaosaston perustamiseen on perua Lempäälästä, Kanervon edellisestä K-kaupasta. Sieltä hän siirtyi Lahteen vuosi sitten.

    Lempäälässä Kanervo rakensi shop-in-shop-tyyppisen (kauppa kaupassa) osaston. Asiakkaat ottivat sen hyvin vastaan, ja osasto tuotti tulosta.

    Lähi- ja luomuruoka ovatkin Okeroisten supermarketille keino erottautua kilpailijoista. Niitä Lahdessa riittää sekä omasta että muista ketjuista.

    ”Täällä on erittäin paljon kauppaneliöitä asukasta kohti.”

    Kanervo myöntää kaupan olevan ainakin osaksi syypää kuluttajien haluun juosta halvimman hintalapun mukaan.

    ”Nyt on aika kertoa, mitä kotimainen ruoka tarkoittaa työpaikkojen säilymiselle”, kauppias sanoo. ”Onneksi Keskolla on herätty.”

    Kanervo kehuu muun muassa keskusliikkeen järjestämiä lähiruokatreffejä. Niiden avulla Okeroisiin on löytynyt valtaosa pientuottajien herkuista.

    Nykyisen pääjohtajan Mikko Helanderin Kanervo kehuu tehneen rohkeita keskustelunavauksia kotimaisuudesta, hinnoista ja laadusta.

    ”Sellaista olisi Keskosta pitänyt kuulua aikaa sitten.”

    K-kauppiaalla on valta päättää itse valikoimistaan, Kanervo sanoo monta kertaa.

    Kimurantti sijainti ohitustien varressa ei ole haitannut, vaan asiakkaat ovat löytäneet Okeroisten marketin.

    ”Meillä käy autoilevia miehiä. He tykkäävät vähän pienemmästä kaupasta, josta löytää helposti haluamansa tuotteet. Sitten käy lapsiperheitä ja eläkeläisiä.”

    ”Nuoret ja opiskelijat puuttuvat kokonaan. Yksi syy siihen on, ettei lähistöllä ole oppilaitoksia.”

    Toisaalta aivan Lahden ja Hollolan rajalla pellon laidassa seisova market on lähimaaseudun asukkaiden kauppa, Kanervo jatkaa.

    K-supermarket Okeroisten myymäläpinta-ala on 1 200 neliötä. Nimikkeitä on runsas 13 000, joista kotimaisten pientuottajien tuotteita vaihtelevasti kymmenistä satoihin. Luomutuotteita on noin 700.

    Liikevaihto on 6–7 miljoonaa euroa.

    Kaupan on syytetty vievän ruokaketjun katteesta leijonanosan.

    ”Suomessa vain muutaman todella suuren myymälän kauppiaan voi sanoa oikeasti tienaavan hyvin.”

    Luomutuotteissakin Kanervo suosii kotimaista aina, kun se on mahdollista.

    Monelle kuluttajalle luomusta pyydettävä korkeampi hinta saattaa olla syy jättää tuote ostamatta.

    Hinta on kriittinen muun muassa leivissä. Sen sijaan muodikas superfood, kuten tyrnijauhe tai pellavarouhe, tekevät kauppansa lähes hinnasta riippumatta.

    Okeroisten supermarketin asiakaskunta vaikuttaa äkkiseltään konservatiiviselta: autoilevia miehiä ja eläkeläisiä. Tätä joukkoa ei heti ajattele luomun kiinnostavan.

    Kolmas merkittävä asiakasryhmä ovat lapsiperheet. Mutta kannattaako heidän varaansa laskea kokonaista luomuosastoa?

    Kanervo tyrmää ajatuksen, ettei luomu olisi kaikkien juttu – se pitää vain tehdä asiakkaille tutuksi. Siksi myymälässä luomukin on koottu omalle osastolleen, jotta ihmiset näkevät tuotteiden ja vaihtoehtojen koko kirjon.

    Yksi peruste koota lähes kaikki luomu samaan paikkaan on kertoa kuluttajille, että päivittäisen ostoskorinsa voi täyttää halutessaan vain luomutuotteilla.

    Jokainen viljelijä ja valmistaja huolehtii itse, että tuotteiden kohdalla ei ole hyllyssä aukkoa.

    Lähellä asuvat käyvät paikan päällä tarkistamassa tilanteen. Kauempana tartutaan kännykkään ja pirautetaan kauppiaalle.

    Kaupan varastossa ja hyllyjen välissä ramppaavan väen pienine toimituserineen voisi ajatella aiheuttavan myymälässä ylimääräistä vaivaa ja kustannuksia.

    Kanervon mukaan mitään tällaista ei ole. ”Ainoa ero on, että laskut menevät eri lokeroon kuin keskusliikkeeltä tulevat.”

    MAIJA ALA-SIURUA

    Kristiina Kanervo

    Avaa artikkelin PDF