Viidenkympin kävelijä Aku Partasen harjoittelun salaisuudet – lihaskunto ja alppiteltta

Aku Partasen askel on noin metrin mittainen. Kuva on Turkin leiriltä, jossa maajoukkue sopeutui Dohan illassa ja yössä vallitsevaan kuumaan ja kosteaan säähän. Harjoittelu tapahtui siksi keskellä päivää. Kuva: Pentti Niemi

Etummaisen jalan tulee olla suorana maakosketuksen alkamishetkestä siihen asti, kun se on pystysuorassa asennossa. Kuva: Jukka Pasonen

Kävelyn vaikeus on sen teknisyys.

"Haasteet tulevat kisan loppupuolella, etenkin jos vielä kamppailee sijasta. Lihaskunto alkaa pettää ja se johtaa asennon pettämiseen. Hylkäykset ja varoitukset liittyvät näihin tilanteisiin, kun keskittyminen herpaantuu eikä pysty pitämään yllä tarvittavaa lihaskuntoa", kilpakävelijä Veli-Matti (Aku) Partanen kertoo.

Siksi harjoittelussa kaiken lähtökohta on lihaskestävyys. Se tarkoittaa lihaskuntoa, kuntopiiriä ja liikkuvuusharjoittelua, mutta myös jatkuvasti pitkiä 35–40 kilometrin lenkkejä.

"Talvella on enemmän lihaskuntoa, kesällä sen treeni muuttuu enemmän ylläpitäväksi, kun kävelyn määrää lisääntyy ja oheisharjoittelua on vähemmän."

Jokainen kävelyharjoitus on myös tekniikkaharjoitus. "Siinä pitää olla keskittyminen mukana, että jäisi lihasmuistiin oikea liikerata toistojen kautta. Niitä tulee päivittäin kymmeniätuhansia."

Toistojen suuri määrä kertoo myös sen, että kävely ei ole epäluonnollista, vaikka se monen katsojan silmiin ehkä siltä näyttää.

"Jos liikeradat olisi epäluonnollisia, siitä seuraisi vammoja. Yleisesti kävelijöillä niitä on kuitenkin vähän."

Partasella on ollut vuoden ajan käytössä alppiteltta, jossa hän on 3–4 viikon jaksoissa nukkunut ja tehnyt myös osan harjoituksista. Pakattava malli kulkee mukana myös esimerkiksi siirtyessä asuinpaikalta Helsingistä vanhempien luo Lappeenrantaan.

"Unen laatu oli aluksi huonompi, kun sitä vähän jännitti. Mutta on siihen nyt tottunut. Ainoa haitta on, että keskusyksilkkö pitää ääntä. Onneksi ilmaletku on aika pitkä, niin sen yksikön saa toiseen huoneeseen."

Idea lähti valmentaja Valentin Konoselta. Alppitelttoja käytetään nykyisin aika yleisesti varsinkin kestävyysurheilijoiden joukossa.

"Se on parantanut selvästi veriarvoja, kun myös harjoituksia on voinut tehdä vähähappisessa ilmanalassa", Partanen kertoo.

Teltan vaikutus tuli juuri todennettua leirillä Ranskasta Pyreneillä, jossa asuttiin 1 900 metrin korkeudessa. "Siellä oli treenihuone, jossa saavutettiin 2 200 metrin olosuhteet ja lämpötilakin voitiin nostaa 37 asteeseen. Siellä jo aloitettiin lämpösopeutumista Dohaan."

"Kun meillä ei ole Keski-Euroopan tai muiden maiden tapaan niin korkeita vuoria, niin tällä tavalla pääsee samalle viivalle heidän kanssaan."

Tänään lauantaina illalla kello 23.30 Dohan MM-kisoissa starttaavat sekä miehet että naiset 50 kilometrin kävelyyn.

Aku Partasen lisäksi kisaan lähtee Jarkko Kinnunen ja naisista Tiia Kuikka.

Fakta: Kilpakävelyn säännöistä

Kilpakävelyssä on kaksi teknistä vaatimusta: polven suoruus ja maakosketus.

Kosketus maahan tarkoittaa sääntöjen mukaan, ettei ihmissilmällä havaittavaa irtaantumista tapahdu.

Etummaisen jalan tulee olla suorana maakosketuksen alkamishetkestä siihen asti, kun se on pystysuorassa asennossa (katso kuvakarusellista piirros).

Kävelyn nopeutuessa askelrytmi tihenee ja askeleen lentoaikakin kasvaa. Aku Partasen askel on noin metrin mittainen. Niitä kertyy 50 kilometrin kisan aikana 40 000–45 000.

Väärästä tekniikasta annetaan ensin huomautus ja sitten varoitus. Kolmen eri tuomarin antaman varoituksen jälkeen kävelijä saa viiden minuutin jäähyn, mutta voi sen jälkeen jatkaa matkaa. Neljäs varoitus sulkee ulos kisasta.

Lue myös: Yksinäisyys on kilpakävelijän kaveri