Saako autiotaloon mennä suojaan villieläintä, surkeaa keliä tai sotaa? Näin ohjeistaa poliisi

Vuosituhannen vaihteessa hylätty kyläkauppa seisoi tyhjänä. Kuva: Daniel Wallenius

Autiotalon tontille meneminen on rikosoikeudellisesti harmaa alue. Talo saattaa näyttää autiolta, mutta todellisuudessa siellä voi olla asukkaita ainakin tilapäisesti. Esimerkiksi mökki voi näyttää täysin asumattomalta ja pihapiiri hoitamattomalta, mutta todellisuudessa asukkaat saattavat satunnaisesti käydä siellä.

Pysyvästi tai tilapäisesti asuttuja taloja suojaa kotirauha.

Kotirauhan suoja on perustuslaissa taattu oikeus ja tarkoittaa lyhykäisyydessään sitä, että ihmisellä on oikeus suojaan ja turvallisuuteen kodissaan.

Kotirauhan suojaama alue on asuintalo ja sen välittömässä ympäristössä oleva piha-alue. Piha-alueeksi luetaan hoidettu piha, mutta sille ei ole olemassa metrimääräistä mittaa. Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat.

”Kiinteistön omistajalla ja haltijalla on oikeus määrätä, kuka taloon menee. Ilman lupaa kotirauhan suojaamalle alueelle ei saa mennä. Ainoa oikea ohje on selvittää ja kysyä lupaa, saako taloon mennä”, sanoo rikoskomisario Taija Kostamo Itä-Suomen poliisilaitokselta.

Hyvin usein hylätyltä näyttävässä talossa ei ole ketään paikalla, jolta kysyä lupaa. Tällöin on selvitettävä kiinteistön omistajan tiedot. Sitä varten tarvitaan kiinteistötunnus.

Maanmittauslaitoksen sivuilta pystyy etsimään kiinteistötunnuksen laittamalla hakusanaksi osoitteen tai paikannimen ja zoomaamalla karttaa isommaksi.

Kun kiinteistötunnus on tiedossa, voi tilata Maanmittauslaitokselta kiinteistön omistajan tiedot puhelimitse maksutta numerosta 029 530 1110. Numerosta voi tiedustella ilmaiseksi kymmenen kiinteistön omistajatiedot yhden vuoden aikana.

Vahingonkorvausvastuuseen voi joutua, vaikka ei olisi tahallisesti rikkonut talossa mitään.  Kuva: Jaana Kankaanpää

Jos autiotaloon menee luvatta tai rikkoo siellä ollessaan lakia, siitä voi seurata erilaisia sanktioita.

Taija Kostamo muistuttaa, että vahingonkorvausvastuuseen voi joutua, vaikka ei olisi tahallisesti rikkonut talossa mitään.

”Vahingonkorvausvastuu on laajempi kuin rikosoikeudellinen vastuu. Jos autiotalossa sattuu vahingossa esimerkiksi pudottamaan kalliin maljakon ja omistaja tekee siitä rikosilmoituksen, voi joutua vahingonkorvausvelvolliseksi”, Kostamo sanoo.

Yleisimpiä autiotalossa tehtyjä rikoksia ovat Kostamon mukaan varkaudet. Hylätyt kiinteistöt saattavat houkutella varkaita, koska niissä on kiinnostavaa omaisuutta, kuten huonekaluja, astioita tai lattialankkuja. Murtotapauksissa voi tulla kyseeseen omaisuus-, varkaus- tai vahingontekorikos.

Autiotaloissa tapahtuvat varkaudet ovat yleisempiä kaupungissa kuin maaseudulla.

”Se aika, kun nuoriso valtasi kaupungin keskustassa olevia kiinteistöjä, on hiipumaan päin. Jännitys ja kiinnostus autiotaloja kohtaan on yhä olemassa, mutta omistajat eivät ole tehneet niistä yleensä ilmoituksia.”

Varkaudesta voidaan tuomita sakkoon tai ehdolliseen vankeusrangaistukseen, joka tarkoittaa sitä, että tuomittu ei joudu vankilaan vaan on 1–3 vuotta kestävässä koevapaudessa. Mikäli koevapaus sujuu moitteettomasti, tuomio voidaan purkaa.

Itä-Suomen poliisilaitoksella on Kostamon mukaan ollut viime vuosina tutkinnassa joitakin autiotalojen murtotapauksia.

”Useimmiten on rikottu ikkunoita tai varastettu tavaraa”, Kostamo kertoo.

Autiotalossa kyseeseen voi tulla hallinnan loukkaus eli rakennuksen luvattomasti haltuun ottaminen tai hallinnassa olevan omaisuuden siirtäminen tai piilottaminen.

Hallinnan loukkaus merkitsee sitäkin, jos joku käyttää luvatta toisen pihamaata kulkutietään moottoriajoneuvolla. Toisaalta tilapäinen autolla tai moottoriajoneuvolla liikkuminen yksityistiellä on usein sallittua.

”Hallinnan loukkauksen on oltava pidempikestoista ja käytännössä myös tarkoituksellisesta, jotta se voidaan lukea rikokseksi. Jos erehtyy menemään väärään taloon, niin se ei ole rikos”, Kostamo korostaa.

Mökki- tai peltotien omistajalla on oikeus päättää ulkopuolisten autoilusta ja pysäköimisestä. Tienomistaja on velvollinen osoittamaan säännöt liikennemerkeillä tai muilla ohjeilla. Jos ei tiedä, saako mökkitielle ajaa, sen voi varmistaa Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelun kautta, selviää Simo Takalammin artikkelista Tieliikenneyhdistyksestä.

Marjastaminen tai sienestäminen luonnossa on taattu jokamiehenoikeuksilla. Myös autiotalon tontilla tämä on sallittua, mutta pihapiiriin ei saisi mennä ilman lupaa.

”Ei kukaan niitä sieniä tai marjoja omista. Jos aikoo poimia marjoja tai sieniä talon pihapiiristä, kannattaa keskustella talon omistajan kanssa, voiko sieltä poimia niitä”, ohjeistaa rikoskomisario Kostamo.

Saako autiotaloon sisälle siis mennä vai ei?

”Lainsäädäntö on ehkä vähän löyhä. Se on se moraalisuus, mikä ratkaisee eli kokeeko sen oikeaksi vai vääräksi, jos menee autiotalon sisälle. Kyse on myös siitä, minkä verran antaa arvoa toisen omaisuudelle ja yksityisyydelle, vaikka se olisikin mennyttä. Mitään sellaista ei kannata tehdä, josta voisi seurata vahinkoa.”

Äärioloissa, kuten pahalla säällä, villieläimeltä suojautumisessa tai sodassa autiotaloon voi mennä suojaan. Rikos voi silloin täyttyä, mutta siitä ei rangaista, Kostamo kertoo.

Sen sijaan muun muassa hylätyt kaupat, sairaalat, tuotantolaitokset tai koulut ovat julkisrauhan oikeuden piirissä. Jos niihin oikeudettomasti menee tai tunkeutuu, voi syyllistyä julkisrauhan rikkomiseen.