Pähkinähanke on välittänyt taimia jo 300:lle kiinnostuneelle – kokeilussa muun muassa hassel- ja saksanpähkinää sekä hikkoria

Suomesta pähkinähanke etsii luonnonvaraisen pähkinäpensaan suuripähkinäisiä ja satoisia yksilöitä. Kuva: Sanne Katainen

Hassel- ja saksanpähkinää, herttajalopähkinää, hikkoria ja kastanjaa – muun muassa tällaisia taimia pähkinäharrastajilla oli tänä keväänä mahdollisuus ostaa kokeiltavaksi.

Alan harrastajia yhdistää vuonna 2020 käynnistetty pähkinähanke, joka on välittänyt lisäysmateriaalia jo yli 300 ihmiselle ympäri maata.

Yleensä hankkeet ovat tiettyjen virallisten tahojen käynnistämiä, mutta pähkinähanke on löyhempi yhteenliittymä, hankkeen aktiivi Joel Rosenberg kertoo. Toiminnan alkuvuosien koordinaattorina on ollut Arboretum Mustila.

Tänä vuonna hankkeen hallinnoijaksi perustetaan yhdistys.

Hankkeen ideana on kokeilla pähkinäpuiden ja -pensaiden kasvattamista ja menestymistä Suomessa. Kun ilmasto muuttuu, monet eri pähkinälajit saattavat alkaa menestyä meillä, Rosenberg kertoo.

Hanke etsii ulkomailta lupaavia lajeja, paikalliskantoja ja lajikkeita ja auttaa ihmisiä taimien hankinnassa.

Esimerkiksi saksanpähkinästä on tuotu maahan valkovenäläisiä, latvialaisia ja georgialaisia kantoja.

Kanadassa ja Yhdysvalloissa on paikkoja, joissa ilmasto on lähellä Suomen olosuhteita, Rosenberg kertoo. Niitä löytyy jopa Pohjois-Korean ja Kiinan rajan läheltä. Tosin myös päivän pituus ja etäisyys merestä täytyy ottaa huomioon, kun sopivia kasvikantoja etsitään.

Suomesta hanke etsii luonnonvaraisen pähkinäpensaan suuripähkinäisiä ja satoisia yksilöitä.

Rosenbergin mukaan Suomeen ollaan perustamassa muutamia aiempaa laajempia saksan- tai hasselpähkinäviljelmiä, mutta pääasiassa viljelyssä on kyse harrastuksesta ja kokeilusta.

Hankkeen välittämiä taimia kasvattavien toivotaan keräävän ja tallentavan havaintoja: miten kasvit kasvavat, tuleeko talvivaurioita, mihin aikaan kukinta alkaa sekä milloin ja minkä verran satoa tulee.

"Jos saamme tulevaisuudessa rahoitusta, voimme kiertää Suomea ja kerätä ja analysoida tiedot. Saamme ehkä selville, mitä lajeja, lajikkeita ja kantoja meillä kannattaa laajemmin kasvattaa.”

Turkki tuottaa tällä hetkellä 70 prosenttia maailman hasselpähkinöistä, Rosenberg kertoo. Ehkä Suomi voisi aikanaan ottaa potista pienen osan.