Suomessa tehdään 400 elinsiirtoa vuodessa – kahden korvaavan elimen kohdalla on hyvä mahdollisuus kuntoutua työkykyiseksi, lopuissa kolmessa on kyse henkiinjäämisestä
Elinsiirtoon lähdetään usein suurin odotuksin, ja pettymyksiäkin tulee. Joskus jopa dialyysihoidon päättymisestä voidaan saada vieroitusoireita.
Vuonna 2021 Suomessa tehtiin 420 elinsiirtoa. Määrä on vuosikymmenen toiseksi korkein koronapandemiasta huolimatta. Kuva: Jarno MelaSuomessa on kymmenen viime vuoden kuluessa tehty vuosittain yli 400 elinsiirtoa. Kolmasosa niistä on maksan, haiman, keuhkojen ja sydämen siirtoja. Valtaosa on munuaisia.
Uuden munuaisen ja maksan saaneista monet voivat palata takaisin työelämään.
Munuaispotilaat eroavat muista elinsiirtojonossa olevista siinä, että he selviävät elämässä eteenpäin vuosia dialyysihoidossa. Muiden elimien siirrossa on kyse akuutista ihmishenkien pelastamisesta.
Valtakunnallinen elinluovutuskoordinaattori Anna-Maria Koivusalo muistuttaa, että munuaisdialyysissä normaali työ- ja perhe-elämä on äärimmäisen vaikeaa.
Dialyysihoito kestää useita tunteja kerrallaan neljästi viikossa. Lisäksi hoidosta toipumisessa menee aina aikansa.
Uuden munuaisen saaneet elävät tutkitusti pidemmän elämän kuin dialyysin varassa olevat.
Elämä normalisoituu siirrännäisen ansiosta monella tavalla, vaikka myös pettymyksiä tulee.
”Monilla munuaispotilailla on aluksi hirvittävät odotukset operaation jälkeen. Tiedän potilaita, jotka ovat kokeneet jopa vieroitusoireita päästessään pois dialyysistä. Tämä johtuu siitä, että heidän koko elämänsä ja useimmat ihmiskontaktinsa ovat pyörineet hoidon ympärillä”, Koivusalo sanoo.
Hän kehottaa kärsivällisyyteen, sillä monet asiat korjaantuvat ajan kanssa.
”Esimerkiksi vessassa ramppaaminen vähenee ajan kanssa. Rakko on alussa pieni, koska munuaiset eivät ole aikoihin tuottaneet omaa pissaa. Rakko kuitenkin venyy, ja ongelma helpottaa parin vuoden kuluessa.”
Hyljinnänestolääkitys vähenee sekin vähitellen, ja infektioriski täten pienenee.
”On silti selvää, että sivuvaikutuksia on eikä elämä palaudu samaksi kuin terveenä. Moni asia kuitenkin koetaan omasta vinkkelistä hyväksi tai huonoksi. Lääkitys esimerkiksi lisää karvan kasvua, mikä ahdistaa joitakin. Toiset taas kokevat kulma- ja ripsikarvojen reippaan kasvun hienoksi.”
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
