Lemmikkibuumia varjostaa pula eläinlääkäreistä: Päivystyksessä odotusajat paikoin venyneet, alan vaativuus vaikeuttaa rekrytointeja – "Jos olosuhteissa on vikaa, ei lisäkouluttaminen auta"

Eläinlääkäreille on kysyntää. Sydänspesialisti eläinlääkäri Kaisu Vuori ja hoitaja Jenni Uusiautti tekivät Nipsulle sydämen ultraäänikuvausta eläinsairaalassa Hämeenlinnassa. Vieressä koiranomistaja Pertti Nieminen. Kuva: Kimmo Haimi

Sieltä se tepsuttaa tomerana häntä pystyssä: taas yksi hihnan päässä tohiseva koiranpentu. Kulunut vuosi on ollut Suomessa pentujen vuosi.

Mitä enemmän lemmikkejä, sitä enemmän tarvitaan eläinlääkäreitä. Uusia yksityisiä klinikoita on viime vuosina noussut eri puolille maata.

Suomeen jäi jäljelle enää yksi yksityinen eläinlääkäriketju, kun Evidensia osti elokuussa kotimaisen Omaeläinklinikan. Osa klinikoista tosin säilyttää Omaeläinklinikka-nimen.

Eläinlääkäreistä on kuitenkin pulaa, vahvistaa Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Katri Kiviniemi. Etenkin päivystävän klinikan pyörittäminen vaatii paljon työvoimaa.

Yksi uudemmista klinikoista on Evidensian omistama eläinsairaala Vethaus Hämeenlinnan Tiiriössä.

Ensimmäinen vuosi on mennyt hyvin, tiivistää eläinsairaalan johtaja Heidi Hiitiö. Etätyöt ja mökkipaikkakunnille omistajien mukana matkustavat lemmikit ovat nostaneet potilasmääriä huomattavasti. Näyttää siltä, että moni on jäänyt etätöihin pysyvämmin.

Eläinlääkäreiden resurssipula koskee kuitenkin vahvasti myös meitä, Hiitiö toteaa.

Päivystyksessä on toisinaan jouduttu ohjaamaan kiireettömiä asiakkaita muualle. Päivystysosastolla kiireelliset potilaat on pystytty hoitamaan hyvin, mutta kesällä keskimääräiset odotusajat ovat päivystysosastolla venyneet 2–3 tuntiin.

Sydämen ultraäänikuvaus. Eläinlääkäri Kaisu Vuori ja koiranomistaja Pertti Nieminen. Kuva: Kimmo Haimi

Pentuja on käynyt asiakkaina normaalia enemmän. Päivystyksessä on näkynyt junioreita, jotka ovat syöneet hyvinkin erikoisia esineitä kuten peuran kylkiluun, sammakon tai sukkia.

Ensimmäisen lemmikkinsä ottajilla on usein paljon kysymyksiä. Ensirokotuskäyntiä onkin klinikalla pidennetty 10 minuutista 20 minuuttiin, jotta aikaa jutella omistajan kanssa on enemmän.

"Voimme esimerkiksi näyttää, miten hampaat voi tutkia. Asiakkaat ovat hirveän motivoituneita oppimaan uutta", Hiitiö kehuu.

Esimerkiksi koirien yleistyneet eroahdistustapaukset näkyvät eläinlääkäreiden työssä, Kiviniemi kertoo. Korona-aikana otettuja eläimiä ei välttämättä ole totutettu yksinoloon.

Myös hammashoitojen määrä on kasvanut. Yksi selitys voi Kiviniemen mukaan olla, että ihmiset huomaavat esimerkiksi haisevan hengityksen helpommin, koska viettävät enemmän aikaa kotona.

Koronavirus on tuonut työhön omat poikkeusjärjestelynsä.

Lääkkeiden ja tarvikkeiden saatavuusongelmia on jatkuvasti, Kiviniemi kuvailee. "Esimerkiksi yhden millilitran ruiskut olleet kiven alla, koska niitä on tarvittu ihmisten rokottamiseen. Se on pieneläinlääkärin usein käyttämä ruiskutyyppi."

Eläinlääkäripulasta puhuttaessa yleensä ensimmäiseksi esiin nostetaan koulutettavien määrä. Tilanne ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen.

"Jos olosuhteissa on vikaa, ei lisäkouluttaminen auta", Kiviniemi virkkoo.

Yliopistokin tarvitsee lisää resursseja kouluttaakseen enemmän, hän painottaa. "Nytkin mennään äärirajoilla."

Suomessa valmistuu vuosittain noin 70 eläinlääkäriä ja Virossa noin 30 suomalaista. Eläkkeelle jää vuosittain 30–40 eläinlääkäriä. "Nettolisäystä tulee 60–70 vuodessa. Sen pitäisi jossakin näkyä, mutta tarve on vain tosi iso."

Osa pulasta johtuu siitä, että eläinlääkärissä tarjotaan yhä korkeatasoisempia palveluja.

"Rekisteröityjen koirien määrä on vahvassa nousussa jatkuvasti. Nykyään tarvitaan sekä yleis- että erikoisosaajia", Hiitiö kuvailee.

Vethausissa toimii päivystyksen ja päivätoiminnan lisäksi korkeatasoinen kirurgian osasto, jossa on oma ortopedian tiiminsä. Koirille tehdään jopa lonkkaproteeseja. Talosta löytyy myös oma laboratorio sekä veripankki.

Rekisteröityjen koirien määrä on vahvassa nousussa ja hoidot ovat kehittyneet niin, että vaativalle erikoisosaamiselle on entistä enemmän kysyntää. Ortopedi Alessandro Piras opetti torstaina hoitaja Veera Jääskeläistä ja kirurgian osastonhoitaja Tea Sipilää ortopedisten siteiden teossa Hämeenlinnan eläinsairaala Vethausissa. Kuva: Kimmo Haimi

Rekrytoinnit tuottavat haasteita.

Kuusamossa kolme praktikkoeläinlääkäriä irtisanoutui lyhyellä aikavälillä. Taustalla olivat erimielisyydet työjärjestelyjä ja palkkaa koskevissa neuvotteluissa.

Kaupunki varoitti tuolloin mahdollisista häiriöistä eläinlääkäripalveluiden saatavuudesta. "Virat ovat olleet haussa ja kyselyitä on ollut, mutta vielä emme ole löytäneet uusia eläinlääkäreitä", toteaa Kuusamon kaupunginjohtaja Jouko Manninen.

Lakisääteinen päivystysvelvollisuus on toistaiseksi saatu hoidettua poikkeusjärjestelyin. Paikkakunnalla on yksi virkaeläinlääkäri ja lisäksi yksityinen klinikka. "Tiedossani ei ole, että eläimiä olisi jätetty hoitamatta."

Irtisanoutuneiden kanssa neuvotteluita ei enää käydä. "Yksi lääkäri totesi, ettei halua päivystää. Silloin virkaeläinlääkärin työ ei onnistu."

Kunnaneläinlääkärin työn sitovuus on ollut paljon tapetilla, Kiviniemi kertoo.

Eläinlääkäri Petra Nieminen huolehtii kissan valmiiksi heräämöön kastraation jälkeen. Kuva: Kimmo Haimi

Kunnan praktikkoeläinlääkäreistä jopa 40 prosenttia tekee keskimäärin yli 70 tuntia töitä viikossa. He eivät ole tällä hetkellä työaikalain soveltamisen piirissä.

"On iso kysymys, miten saadaan kunnaneläinlääkäreitä houkuteltua töihin. Työsidonnaisuutta ei koeta nykyaikana houkuttelevana. Kun on pulaa tekijöistä, kunnat kilpailevat vähistä eläinlääkäreistä joita markkinoilla on tarjolla."

On myös oma kysymyksensä, kuinka moni valmistuneista pystyy tekemään eläinlääkärin työtä.

Kesällä puhutti Not one more vet -kampanja, jonka tarkoituksena on edistää mielenterveyttä alalla. Lähes puolet eläinlääkäreistä kärsi vuonna 2018 tehdyn tutkimuksen mukaan jonkinasteisesta työuupumuksesta.

Somekohut voivat ruokkia ulkoista painetta, Hiitiö pohtii. Facebookista löytyy oma, eläinlääkäreiden hoitovirheille omistettu ryhmänsä.

Osa on ratkaissut jaksamiskysymyksen tekemällä vajaita viikkoja, Hiitiö sanoo.

"Tämä ammatti vaatii ihan ensisijaisesti asiakaspalvelu- ja ihmissuhdetaitoja. Täytyy pystyä kohtaamaan vaikeat tilanteet ja hyväksyä se, että kaikkea ei pysty tietämään kerralla. Sen jälkeen tulee vasta se varsinainen asiantuntijuus."