Presidentti Tarja Halonen puolustaa omavaraista Suomea: "Kriisitilanteessa maaseudulle vetäytyisi iso osa väestöä"

Tarja Halonen kertoo olevansa aktiivinen metsänomistaja, mutta kaupunkiviljelijänä hän ei syyllisty ainakaan ylituotantoon. Kuva: Jaana Kankaanpää

Uudet tulijat ravistelevat aina yhteiskuntaa. Joudumme miettimään olemmeko sittenkään suvaitsevaisia.

"Toivon, että olemme. Maailma on eri tavoin auki nykyisille lapsille kuin sodanjälkeiselle sukupolvelle. Suvaitsevaisuus opitaan kotona, päiväkodissa ja koulussa. Se on meidän arkeamme työpaikoilla ja lähijunissa", pohtii presidentti Tarja Halonen.

Hyvin lähellä suvaitsevaisuutta on myös lähimmäisenrakkaus. Kansakunta näyttää voimansa vaikeilla hetkillä.

Halonen puhuu Karjalan evakoiden asuttamisesta, joka oli suomalaiselle yhteiskunnalle melkoinen testi. Myöhemmin perässä tulivat Chilen pakolaiset ja sittemmin somalit.

"Somalien kanssa oli enemmän ongelmia. He olivat useimmiten yksinäisiä nuoria, jotka olivat kasvaneet demokratian suhteen kehittymättömissä oloissa. Silti Suomi on ollut aina hyvä auttamaan ja ottamaan hädänalaisia vastaan."

Viimeisin suurin pakolaisaalto testasi taas Suomen ja suomalaisten kyvyn kohdata hätää.

"Minä ymmärrän, että se oli koneistolle iso haaste. Menettelyissä oli vähän paniikinomaisia piirteitä. Mutta tärkeämpää on miettiä, millaisen kuvan me jätämme historiaan meistä. Ettei jälkipolvien tarvitse kysyä: Eksää ukki ymmärtänyt?!"

Halonen muistuttaa, että kuivuus aiheuttaa ääri-ilmiöitä maapallon eri puolilla jatkossakin.

"Paras tapa ehkäistä ihmisten joukkovaelluksia on puuttua luonnon ääri-ilmiöihin. Jos katsotaan tarkemmin, aseellisten konfliktien maissa on usein luonto vaikeuksissa. Kun autamme luontoa, autamme ihmisiä."

Presidentti Tarja Halonen on ajaton. Iän tuoma hauraus on vain häivähdys kuorta. Rautainen keskustelija testaa heti toimittajaa. Tekee mieli vähätellä itseään.

"Älä vähättele työtäsi tai osaamistasi. Se on naisten perisynti. Et olisi siinä, jos olisit keskinkertainen."

Halonen valittiin eduskuntaan kansanedustajaksi vuonna 1979 keskellä elämän ruuhkavuosia. Tytär Anna oli syntynyt edellisenä vuonna. Nyt 39-vuotias tytär on pienen tytön äiti.

"Meillä on nykyaikainen pensasperhe. En tee eroa minun tai sinun lasten välillä. Minä olen viiden lapsenlapsen mummi, neljän tytön ja yhden pojan."

Mummi kiertää yhä kohta 74-vuotiaana ympäri maailmaa puhumassa tyttöjen ja naisten oikeuksista. Muistuttamassa, että jokainen tyttö voi menestyä, kun saa siihen mahdollisuudet: puhdasta vettä ja ruokaa sekä koulutuksen.

"Enää ei ole mitään lisähyötyä, että syntyy Suomessa pojaksi. Myös poikien pitää opiskella menestyäkseen tulevaisuudessa."

Halonen twiittasi juuri viikko sitten: Kannustetaan ja tuetaan poikia parempiin opiskelutuloksiin, mutta muistetaan myös kiittää tyttöjä hienosta tuloksesta.

"Minua alkoi niin harmittaa, kun kaikki tiedotusvälineet sanovat, että pojat ovat alisuoriutujia. Mietitään, miksi pojat eivät pärjää."

Halonen ihmettelee, että tasa-arvoisessa maassa kasvatetaan edelleen poikia eri tavoin kuin tyttöjä. Surraan, että pojat eivät pääse yliopistoihin, kun tytöt vievät paikat.

"Poikien kasvatustapa sopii huonosti nykyiseen tiiviiseen asumistapaan. Tyttöjen sopeutuvainen ja kova työnteko sopii nykyaikaan. Meidän täytyy miettiä onko kasvatustapamme väärä."

Asenteet tulevat kotoa. Niitä pitäisi jokaisen vanhemman miettiä.

"Isäni sanoi, että tyttöjen täytyy hankkia ammatti ja pystyä elättämään paitsi itsensä niin myös oma perheensä."

Luottamustoimet kuljettavat Halosta edelleen viikoittain ympäri maailmaa. Kestävä kehitys ja tyttöjen sekä naisten asiat ovat sydäntä lähellä.

"Ei niistä voi kieltäytyä. Minä olen ammattimaistunut tyttöjen ja naisten asioitten hoitajaksi."

Sille tielle nuori Halonen päätyi jo 1960-luvulla puhuessaan ehkäisyneuvonnasta ja seksuaalivähemmistöistä.

"Aihepiiri on kulkenut mukanani kaikki nämä vuodet ja nyt olen YK:ssa niiden asioiden parissa edelleen. Mietin tänäänkin kuinka voidaan turvata kriisien keskellä naisiksi kehittyvien tyttöjen seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Miten katkaistaan tyttöjen alistamisen kierre."

Halosen luottamustoimien luettelo on henkeä salpaavan pitkä. Yksi tehtävistä on WWF:n hallintoneuvoston puheenjohtajan rooli.

"Alkujaan se lähti siitä, että teimme yhteistyötä Itämeren suojelemiseksi presidenttikaudellani. Kun minusta tuli vapaa kansalainen, yhteistyötä jatkettiin."

Miten seitsenkymppinen nainen ehtii kaikkeen mukaan?

"En minä kaikkeen ehdikään. Osa kumppaneista on halunnut käyttöönsä vain nimeni ja kasvoni. On kauhean vaikea kieltäytyä auttamasta, jos kyseessä on minulle tärkeä asia. En ole enää nuori nainen, mutta tasa-arvoa aion edistää aina."

Asioihin voi vaikuttaa monella tavalla. Halonen kertoo olevansa aktiivinen somettaja. Hän ei ole Facebookissa, mutta käyttää Whatsappia ja Twitteriä. Entisellä presidentillä on Twitterissä seuraajia satakuusituhatta.

"Olen aktiivinen twiittaaja. Mä tykkäsin aiemmin twiitata enemmänkin, mutta kun tämän erään toisen suuren valtion johtaja alkoi twiitata, aloin miettiä pitääkö mun vaihtaa kanavaa?"

Vapaa-ajallaan entinen presidentti nauttii perheen parissa vietetystä ajasta ja luonnosta. Moni tietää, että Tarja Halonen harrastaa puolisonsa Pentti Arajärven kanssa sienestystä.

Harvempi tietää sitä, että paljasjalkainen Kalliossa syntynyt nainen on metsänomistaja. Kotoa löytyy käytössä kulahtaneet Nokian kumisaappaat sekä useampi pari ahkerasti tallottuja maastokenkiä.

"Minulla on pieni perintömetsätila ja kuulun kyllä metsänhoitoyhdistykseen. Tämä kuvastaa nykyaikaa. Yllättävän monella kaupunkilaisella on juuret maaseudulla ja elävä suhde luontoon. Niin myös minulla."

Metsän lisäksi elävä suhde on myös ruoan tuotantoon.

"Kaikki tietävät, että olen ollut 40 vuotta siirtolapuutarhamökin omistaja. Minä tiedän kuinka paljon ruoan tuotanto teettää töitä. Pentti aina nauraa, että minä en ainakaan syyllisty ylituotantoon."

Huoltovarmuus ja kotivara ovat asioita, joista jokaisen suomalaisen pitäisi Halosen mielestä huolehtia.

"Kuulun niihin vanhoillisiin kansalaisiin, joiden mielestä jokaisen kansakunnan pitäisi tuottaa jollain lailla edes osa tarvitsemastaan tuotannosta itse. Se hämmentää minua, ettei monilla ole kotonaan edes seuraavan päivän ruokaa. Kaupunkioloissa ei tule ajateltua, että vesi ja lämpö eivät ole itsestäänselvyyksiä."

Onneksi suurella osalla suomalaisista on edelleen mökki, jonne voi vetäytyä puulämmityksen turviin.

"Uskon, että kriisitilanteessa maaseudulle vetäytyisi iso osa väestöä."

Hyvän ruoan äärellä kokoonnutaan myös Tarja Halosen ja Pentti Arajärven kotona. Kahden paljon matkustelevan aikuisen taloudessa syödään pääsääntöisesti arkiruokaa. Mutta kun saman pöydän ääreen kokoontuu lapsia ja lapsenlapsia, ruoka on tärkeä osa yhdessäoloa.

"Etenkin viikonvaihteessa syömme vanhan perinteen mukaisesti ison aamiaisen, johon kuuluu monenlaista herkkua. Olen sanonut, että ruoka ei ole rangaistus. Viikonvaihteeseen kuuluvat lätyt tai muut herkut."

Kotona Halonen tunnustaa useimmin hallitsevansa keittiötä. Viime viikolla keittiössä syntyi muun muassa tomaatilla ja kermalla vahvistettuja rapusilakoita.

"Mieheni osaa kyllä joitain asioita, mutta tilaisuuden tullen hän eläisi hyvin hapanleivällä ja kahvilla."

"Täytyy minun hänelle antaa myös tunnustusta. Mieheni on erittäin hyvä jätteiden lajittelija. Meillä on kotona hyvä työnjako."

Kestävästä kehityksestä mielellään puhuva Halonen kertoo syövänsä lihaa.

"Olen sekasyöjä. Ihan niin kuin sika."