Matti Reivi osti ja pelasti 20 vuotta autiona olleen maatilan – uuden kodin ansiosta löytyi myös rakkaus
"Tämä on kantovesitalo, jota ei ole remontoitu koskaan."
"Elinkustannukset ovat täällä naurettavan alhaiset. On rikkaus asua maalla, kun on oma tupa ja oma lupa", Matti Reivi kuvailee. Kuva: Petteri KivimäkiMatti Reivi syntyi ja varttui Jyväskylässä. Sittemmin työ ja opiskelu ovat vieneet häntä ympäri Suomea. Vuosikymmenen alussa hän muutti Kolille ja työskenteli muun muassa Metsähallituksen näyttelijäsuunnittelijana. Kun työsopimus päättyi muutama vuosi takaperin, Reivi alkoi etsiä uutta asuinpaikkaa.
Sattumalta hän näki netissä ilmoituksen perikunnan myymästä pientilasta 15 kilometrin päässä Pieksämäen keskustasta.
Harmaahirsinen talo oli seissyt tyhjillään lähes kaksi vuosikymmentä.
Kun Reivi saapui katsomaan 1900-luvun alussa rakennettua maalaistaloa, sen pihapiiri kasvoi risukkoa ja heinää. Hän huomasi ilokseen, että talon katto on ehjä, kivijalka korkea ja seinät suorat. Luovana miehenä hän näki torpassa mahdollisuuden.
"Katsoin ikkunasta sisälle ja totesin, että tämä on kotini. Tämä on kantovesitalo, jota ei ole remontoitu koskaan. Se on täysin alkuperäisessä kunnossa. Yhtäkään seinää ei ole levytetty, joskaan välikatossa ei ollut eristeitä. Jokaisessa huoneessa on pönttöuuni."
Viime talvena lämmitykseen meni 18 mottia puita, hän sanoo.
Monipuolinen taiteilija tekee sikarilaatikkokitaroita kierrätysmateriaaleista. Työverstas sijaitsee vanhassa vilja-aitassa. Lämpöä tuo pakkasilla VR:n vanha kaasulämmitin.
Pihasta löytyy myös ajan patinoima tavaravaunu, jota talon edesmennyt isäntä käytti hevostallina. Vaunu saa kunnian toimia esiintymislavana, jos suunnitteilla oleva bluesfestivaali toteutuu ensi kesänä.
Pahkaniemen tilan väkimäärä kasvoi tänä syksynä, kun tuore avovaimo Heli Penttinen muutti taloon kahden hevosensa, koiransa ja kissansa kanssa.
Vanha talo saattoi onnekkaasti yhteen pariskunnan. Muutettuaan taloon Reivi laittoi siitä kuvan Pelastetaan vanhat talot –Facebook-ryhmään.
Kuva sai viikonlopun aikana yli tuhat tykkäystä.
"Olin aivan kuvan äimissäni suosiosta. Kiitin tykkäyksistä ja kirjoitin perään, että löytyisiköhän täältä samanhenkistä seuraa."
Pian Heli soitti minulle ja se oli naks. Meitä yhdistävät samat arvot.
"Hän on luova ja upea ihminen", Matti kehuu avopuolisoaan.
Pahkaniemen taloon ei tule vettä. Käyttövesi nostetaan sangolla pihakaivosta. Ulkona on huussi ja peseytyä voi pienen pihasaunan lämmössä.
Penttinen tekee yrittäjänä graafista suunnittelua. Hän on tottunut vastaavaan mukavuustasoon, sillä hän ehti asua vuosituhannen alusta saakka kantovesitalossa Sipoon pohjoispuolella.
"Olen lähtöisin Kainuusta. Vaikka asuin Sipoossa maaseudulla, niin minulla oli koko ajan kaipuu jonnekin vielä syvemmälle. Sitten meillä synkkasi Matin kanssa ja päätimme muuttaa yhteen."
Kun Heli muutti Pahkaniemeen, pariskunta päätti ostaa myös myynnissä olleen naapuritalon. Taloon on suunnitteilla taitelijaresidenssi ja Helin työhuone.
"Talon mukana tuli kaksi hehtaaria maata, jota tarvitaan hevosten laiduntilaksi. Samalla varmistimme, ettemme saa tympeitä naapureita", Reivi naurahtaa.
Vaikka asuntojen hintakehitys on ollut nousujohteista, tyhjentyvällä maaseutukylällä talojen hinnat eivät hivo pilviä. Yhdellä pääkaupunkiseudun omakotitalolla saa täältä monta asumusta.
"Elinkustannukset ovat täällä naurettavan alhaiset. On rikkaus asua maalla, kun on oma tupa ja oma lupa. Ympärillä on oltava niin paljon lääniä, että halutessaan voi kulkea alasti ja huutaa. Täällä minulla on siihen mahdollisuus", Reivi myhäilee.
Matin ja Heli aikovat laittaa taloon juoksevan veden sekä vessa- ja kylpyhuonetilat. Isäntä haaveilee myös lämpimästä autotallista, jossa saisi rassailla vanhoja jeeppejä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
