OP Ryhmän hallituksen puheenjohtajan Jaakko Pehkosen sukujuuret ovat syvällä Kainuussa.
OP Ryhmän ylimmän pomon juuret ovat syvällä Kainuussa: ”Agraaritausta on tullut sukuperintönä”
Jaakko Pehkosen suku on asunut Kainuussa 1600-luvulta lähtien.
Jaakko Pehkonen on innokas kalamies. Kuva: Helena MinkkilaOP Ryhmän hallituksen puheenjohtaja ja Jyväskylän yliopiston kansantaloustieteen professori Jaakko Pehkosen juuret ovat syvällä Kainuussa. Hänen sukunsa on asunut samalla kylällä useiden vuosisatojen ajan.
”Agraaritausta on tullut sukuperintönä. Pienestä pitäen olen saanut olla mukana heinätöissä ja päässyt näkemään maaseudun elämää”, hän kertoo.
Pehkonen on asunut ja käynyt koulunsa Kajaanissa. Hänen vanhempansa rakensivat paikkakunnalle 1950-luvulla rintamamiestalon, jossa Pehkonen asui täysi-ikäiseksi asti.
Kajaanista Pehkosen tie vei Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan kauppatieteitä.
Matkalta mukaan on tarttunut se, että niin maaseutu kuin kaupunkielämäkin on tuttua.
Nykyisin siteitä Kainuuseen ylläpitää kesämökki, jossa Pehkonen viettää lomansa. 1950-luvulla äidin perintömaille rakennettu kesäpaikka on siirtynyt sukupolvelta toiselle.
Kalamiehelle erityisen tärkeä paikka on Oulujärvi.
”Esivanhempani ovat jo 400 vuotta kalastaneet samalla Oulujärven lahdella”, Pehkonen kertoo.
Mökille Pehkosta vetää se, että fyysinen tekeminen auttaa irrottautumaan kiireisistä päivätöistä.
”Työasiat jäävät taka-alalle, kun keskittyy arkisiin tekemisiin”, hän kuvailee.
Pehkosen mökillä on sähköt, mutta muita mukavuuksia ei juuri ole.
”Tilaa on paljon, ja hyvät näkymät ovat iso juttu”, hän sanoo.
Tietä mökille ei ole, joten sinne kuljetaan veneellä.
Mökkeilyn lisäksi Pehkonen irrottautuu siviilitöistä urheilemalla. Professori on pelannut jalkapalloa lapsesta asti. Harrastuslistalta löytyvät lisäksi talvisin futsal, sulkapallo sekä tennis.
Pallopelien vetovoiman syyksi Pehkonen arvioi liikunnan riemun ja yhdessä tekemisen.
”Se on sosiaalista ja luo yhteenkuuluvuutta, pientä kilpailua unohtamatta”, hän lisää.
Pehkonen löytää pallopeleistä ja pankkimaailmasta yhdistäviä tekijöitä.
”Molemmissa on paljon erilaisia asioita, joita pitää hoitaa tietyn roolin mukaisesti. Jalkapallokentällä pelaajilla on erilaisia rooleja ja kaikki roolit ovat tärkeitä”, hän pohtii.
Professori Pehkonen pelaa jalkapallokentällä siellä, missä tarvitaan.
”Olen innokas maalintekijä. Kun paikka on, niin yritetään.”
”Olen innokas maalintekijä. Kun paikka on, niin yritetään.”
OP Ryhmässä on viime aikoina nähty monia pankkifuusioita. Uudellamaalla, Pohjois-Suomessa ja Savossa on parhaillaan käynnissä isot fuusiohankkeet.
Pehkonen huomauttaa, että finanssialan toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi vuosikymmenten saatossa, etenkin viime vuosien aikana.
Vuonna 1997, kun OP-yhteenliittymä perustettiin, jäsenpankkeja oli 250. Nyt pankkimäärä on laskemassa reiluun sataan.
”Talouskasvu ja muuttoliike vaikuttavat pankkitoimintaan. Meillä on pankkeja, jotka sijaitsevat alueilla, joissa luottokysyntä on hiipunut merkittävästi vuosien saatossa”, Pehkonen sanoo.
Tästä on seurannut se, että erityisesti pienten pankkien toimintaympäristö on hyvin haasteellinen.
Kun mukaan lisätään vielä viimeisimmän kymmenen vuoden aikana tapahtunut pankkitoiminnan nopea digitalisoituminen, mobiililaitteiden yleistyminen ja sitä kautta fyysisten konttorikohtaamisten tarpeen vähentyminen, on pankkien yhdistyminen monessa tilanteessa ollut ainoa järkevä vaihtoehto.
Pehkonen huomauttaa, että pankkiasioinnin digitalisoitumisen myötä myös paikallisuuden merkitys on asteittain vähentynyt, koska pankkipalvelun saa helposti omalta kotisohvalta mobiililaitteilla.
Fuusioita selittää myös se, että sääntely on lisännyt pankkitoiminnan kustannuksia ja henkilöstön osaamisvaatimuksia merkittävästi.
Pehkonen ennakoi, että tulevan kymmenen vuoden aikana fuusiokehitys jatkuu ja pankkikoko kasvaa, vaikka muutosvauhti hieman hidastuneekin nykyisestä. Hän korostaa, että yhdistymisistä päättäminen on kuitenkin yksiselitteisesti jäsenpankkien omissa käsissä.
Kun Pehkonen tarkastelee OP Ryhmän rakennetta puhtaasti taloustieteilijän näkökulmasta, hänen karkea arvionsa on, että jäsenpankkien määrä voisi kymmenen vuoden kuluessa puolittua nykyisestä.
OP Ryhmässä on paljon pankkeja, joissa henkilöstömäärä tuo haasteita pankkitoiminnan arjen pyörittämiseen siten, että kaikkia palveluja voidaan tuottaa taloudellisesti kannattavasti, Pehkonen huomauttaa.
”Kyllä siinä niin sanottu särkymävara on pieni.”
Finanssiryhmän ylimpänä pomona Pehkonen toivoo, että ryhmän jokaisessa jäsenpankissa seurattaisiin jatkossa entistä tarkemmin toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja peilattaisiin niitä omistaja-asiakkaiden tarpeisiin.
”Tavoitteena on rakentaa menestymisen mahdollisuuksia omistajajäsenille. Se vaatii, että niin ryhmän keskusyhteisössä kuin jokaisessa jäsenpankissakin ennakoidaan tulevaa kehitystä”, Pehkonen linjaa.
OP Ryhmän hallituksen puheenjohtajan mielestä pankit eivät voi yksin pelastaa vaikeuksissa olevia maatiloja tai ottaa vastuuta niistä. Reunaehdot rahoittamiseen ovat samanlaiset riippumatta siitä, minkä toimialan yritys on kyseessä.
”Lähtökohta on, että hoidetaan asioita yhdessä, niin yli hyvien kuin huonojenkin aikojen. Paikallisella osuuspankilla pitää olla kirkas näkemys siitä, että yritysasiakkaan liiketoiminta on kannattavaa, ja sitä voidaan lisärahoituksella parantaa.”
Pehkonen korostaa, että pankit tekevät rahoituspäätökset itsenäisesti ryhmän yhteisiä pelisääntöjä sekä lainsäädäntöä noudattaen.
”Me olemme asiakkaiden tukena niin pitkään kuin mahdollista, mutta liiketaloudelliset reunaehdot huomioiden. On hyvä muistaa, että kaikkia omistaja-asiakkaita pitää kohdella yhdenvertaisesti. Ei pankin pääomia voi jollekin ryhmälle erityisesti osoittaa”, hän sanoo.
Finanssiryhmän pomon mielestä pankkien pitää jakaa pääomia yrityksille samoilla ehdoilla niiden toimialasta riippumatta. Kuva: Helena MinkkilaLue lisää:
OP niputtaa maa- ja metsätalouden yritysrahoitukseen, ryhmän johtaja lähtee
Kuka
Jaakko Pehkonen on OP Ryhmän keskusyhteisön hallituksen puheenjohtaja vuoden 2020 alusta lähtien. Hän toimi OP Keski-Suomen hallituksen puheenjohtajana 2014‒2019.
Kansantaloustieteen professorina Pehkonen on toiminut Jyväskylän yliopistossa vuodesta 1998.
Syntynyt Kajaanissa vuonna 1960, ja hänen sukunsa on asunut samalla alueella 1600-luvulta lähtien.
Mökki sijaitsee Kainuussa suvun perintömailla, ja siellä hän mieluusti kalastaa ja nikkaroi.
Harrastaa jalkapalloa futsalia, sulkapalloa ja tennistä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
