"Saisipa jostain 100 000 metriä kangasta" – Sisustustuotteet vaihtuivat suojatakkien valmistukseen

Toimitusjohtaja Pirjo Pystykoski-Sopanen (oik.) ja ompelija Ami Ylkänen testaavat suojatakin ominaisuuksia. Yritykseen tilattiin äskettäin 100 000 metriä uutta kangasmateriaalia. Kuva: Johannes Tervo

Sairaalakäyttöön tarkoitettuja suojaintakkeja ommellaan lauantaisinkin. Kuva: Johannes Tervo

Lennol oy:n toimitusjohtajan Pirjo Pystykoski-Sopasen työpäivä venähtää tänä keväänä helposti illan puolelle.

Maaliskuussa tilanne oli täysin toinen. Koronakriisi ehti halvaannuttaa sisustusprojekteihin, -tuotteisiin ja pehmusteisiin keskittyvän yrityksen toiminnan. Parikymmentä työntekijää piti lomauttaa suunnittelusta ja valmistuksesta.

Nyt Jalasjärven keskustassa sijaitseva firma pyörii pian kahdessa ja puolessa vuorossa – myös lauantaina.

Tekstiilialan osaajia on palkattu kymmenen lisää. Osa heistä ei mahdu tehdastiloihin riittävin koronaturvaetäisyyksin, vaan tekee töitä etänä omissa työtiloissaan.

Miten tähän on tultu?

"Heti, kun pääministeri Sanna Marin ilmoitti poikkeusoloista maaliskuussa, tuotteidemme tilauskanta alkoi laskea rajusti varsinkin projektimyynnissä. Tilanne on nyt vähän kohentunut", Pystykoski-Sopanen sanoo.

Sisustusmyynnille tärkeä kevätsesonki valmistujais- ja muine juhlineen oli menossa jokseenkin kokonaan ohi.

Pian tekstiilialan yritykset alkoivat saada tiedusteluja eri viranomaistahoilta, voisivatko ne ryhtyä valmistamaan suojamaskeja ja -vaatteita.

"Olin jo ehtinyt tutkiskella standardeja, joita kankailta niihin vaaditaan. Kolme viikkoa sitten näin, että kurikkalaisyritys Tella aloitteli valmistusta."

Tarvittiin kuitenkin vielä yksi herätys ennen kuin lopullinen sykäys tuli.

"Näin Youtube-videon hengitysmaskeja valmistuksen aikana maahan heittelevistä pojista. Silloin sanoin, että nyt saa riittää."

Pystykoski-Sopanen otti yhteyttä toimitusjohtaja Liina-Maaria Lönnrothiin, jonka lakkeja valmistava Tella oy oli jo alkanut vaihtaa tuotantoaan suojatarvikkeisiin.

"Kiitos Liina-Maarialle, hän tuli muutaman päivän päästä käymään. Meillä sattui olemaan 10 000 metriä suojatakkeihin soveltuvaa kangasta."

"Niinpä laitoimme valmistuslinjan viikossa pystyyn ja aloitimme valmistuksen. Me keskitymme Tellan suojatakkien hankintaan ja valmistukseen, Tella myyntiin."

Pari viikkoa sitten valmistui ensimmäinen sairaalakäyttöön tarkoitettu takki. Tänään takkeja valmistuu 5000 viikossa, ja yhtä lukuun ottamatta kaikki lomautukset on peruttu. Lisää väkeä on tarvittu töihin.

"Lomautuslaput ehtivät olla henkilökunnalla vain kaksi päivää kädessä. Tekijöitä on nyt yli kolmekymmentä, ja tilauksia olisi vaikka tuplamäärälle."

Lisäkäsien pestaaminen osoitti, että alan osaaminen ei ole hävinnyt, vaikka valmistusta on siirtynyt muualle.

"Oli jännittävää huomata, että tekijöitä yhä löytyy samantyyppisistä yrityksistä lomautetuista ja omista vakkareista, jotka ovat aiemmin tehneet teollisuusvaiheompelua."

Työllistettyjen joukossa on neljä pienyrittäjää, joilla tekeminen omassa firmassa on kriisin takia loppunut.

"Oli hellyttävää, kun eräs vanha rouva soitti tarjoten apua. Hän kertoi olleensa aikoinaan töissä Tiklaksella."

Suojainvaatteiden valmistuksella on Pystykoski-Sopasen mukaan iso arvostus.

"Tämä on synnyttänyt jopa uudenlaista lottahenkeä. Ihmiset puhuvat, että Pohjanmaalta on ennenkin lähdetty apuun ja että ollaan eturintamassa."

"Eräs hakija kyynelehti paikalla saatuaan töitä, haki eväät kaupasta ja aloitti hommat."

Yritysten verkostoituminen on Pystykoski-Sopasen mukaan noussut uuteen kukoistukseensa, vaikka sitä on muutenkin vaalittu yrityksessä pitkään.

Lennolin ison valmistuskapasiteetin ansiosta se leikkaa takkeja myös viidelle muulle yritykselle 2,5 vuorossa.

Tehokkuuden takaamiseksi yritys hankkii keskitetysti kangasmateriaalin resoreineen ja tarvikkeineen.

Kauppatieteiden maisteri Pystykoski-Sopanen toivoo hartaasti, että Suomessa huomataan huoltovarmuusalan laajat talousvaikutukset.

Hän haluaisi jonain päivänä nähdä selvityksen huoltovarmuusvalmistuksen työllisyys- ja kansantulovaikutuksista valtiolle ja kunnille sekä välillisesti työntekijöille.

"Kotimainen valmistus tuo töitä ja tuloa tekijöille. Kunnat ja valtio saavat puolestaan verotuloja. Kun kapasiteettia kerran on, alan valmistusta pitäisi jäädä Suomeen jo pelkästään sen valtavan kansantaloudellisen vaikutuksen vuoksi."

Julkisia hankintakriteereitä pitäisi hänen mielestään pohtia muutenkin kuin pelkällä hintaperusteella.

"Tässähän säästyy merkittävä määrä työttömyys- ja sosiaalikorvauksia."

"Suomessa on paljon valmistuskapasiteettia vajaakäytössä, mikä näkyy nyt poikkeustilanteen vuoksi käynnistetyn valmistuksen määrässä. Massatuotantoa on jopa Etelä-Pohjanmaalla."

Vastuullisuuskriteerit ovat tärkeä osa yritysten nykypäivää. Materiaaleihin, talouteen ja sosiaalisiin tekijöihin liittyvät seikat sekä ympäristö ovat Pystykoski-Sopaselle tuttuja omassa työssä.

Suomen Tekstiili & Muoti ry:n hallituksen jäsenenä hän tuntee julkisiin hankintoihin liittyvät sosiaaliset ja taloudelliset vastuut.

"Kunpa kaikki se raha ei valuisi muihin maihin, vaan jäisi pyörimään Suomen hyväksi tänne. Kotimainen osaaminen on ollut piilossa, mutta kun tarve on, kyvyt ovat tulleet esille."

"Tälle olisi momentum nyt, kun ketteryys ja innovointi on valjastettu huoltovarmuuden asialle. Asia ei saa unohtua koronakriisin mentyä ohitse."

Muutama vuosi sitten saatu rintasyöpädiagnoosi ja sitä seuranneet hoidot pysäyttivät Pystykoski-Sopasen miettimään elämää uudelta kantilta.

"Sairastuminen oli kova koulu, mutta ennusteeni on hyvä. Opin, etten enää stressaa kauhean pienistä asioista. Elämänarvoni ovat muuttuneet."

"Aiemmin saatoin murehtia, mitä tehdä 10 000 metrillä kangasta. Nykyään toivon, että saisipa jostain 100 000 metriä sopivaa kangasta."

Perheyrityksen toista polvea edustava Pystykoski-Sopanen on tottunut toistuviin muutoksiin.

1990-luvun alun lamavuosina hänen edesmennyt veljensä käynnisti uuden tuotantolinjan, joka alkoi valmistaa paloturvallisia huonekalupehmusteita.

Idea tuli alan messumatkalta napatusta lappusesta. Isossa-Britanniassa oli materiaaleihin liitettyjä vakavia tulipaloja.

"Soitin brittiläiseen alan pikkufirmaan, jonne pääsimme tutustumiskäynnille. Kotiin palattuamme nyt myös jo edesmennyt isäni piirsi veljeni kanssa tuotantolinjan norttiaskin kylkeen toukokuussa 1992. Syksyllä linja oli valmis."

Uusi tuotantosuunta tiukkoine vaatimuksineen toi Pirjo Pystykoski-Sopaselle stressiä, mutta myös tarmoa. Hän on huomannut olevansa parhaimmillaan positiivisten paineiden alla.

Asuu perheineen miehensä kanssa Jalasjärvellä, joka kuuluu nykyään Kurikan kaupunkiin. Kaksi aikuista lasta asuu kodin ulkopuolella.

Valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Vaasan yliopistosta 1986.

Johtaa perheyritys Lennol oy:tä, joka perustettiin vuonna 1967. Puoliso on hallituksen puheenjohtaja. Poika ja tytär, joka on mukana yrityksen toiminnassa, ovat yhtiön hallituksen jäseniä ja omistajia.

Suomen Tekstiili & Muoti ry:n hallituksen ja EK:n Yrittäjävaltuuskunnan jäsen.