Visuveden koulu hiljeni, kun turvapaikanhakijalapset hyvästeltiin

Anja Kervisen työt Visuveden koululla loppuivat maaliskuun lopussa. Kuva: Rami Marjamäki

Pulpetit on kannettu takaisin koulun ullakolle. Niille ei ole enää käyttöä.

"Tuntuu ihan eiliseltä, kun pulpetteja etsittiin kiivaasti oppilaita varten. Opetustiloja valmisteltiin vauhdilla. Oppimateriaaleja tilattiin. Kaikki polkaistiin käyntiin tyhjästä vain päivissä", muistelee luokanopettaja Anja Kervinen.

Kervinen on työskennellyt puolitoista vuotta Visuveden koululla opettajana. Koululle sijoitettiin syksyllä 2015 kaksi valmistavaa opetusryhmää, joiden oppilaat olivat Ruoveden vastaanottokeskuksen lapsia.

"Olin lukenut turvapaikanhakijoiden saapumisesta Suomeen silloin syksyllä 2015 ja kuullut, että Ruovedelle tulee vastaanottokeskus. En ajatellut sen silloin vaikuttavan minuun, mutta toisin kävi."

Sitten tuli tieto, että palkataan opettajia. Kurussa asuva Kervinen lähetti hakemuksen ja pääsi saman tien haastatteluun.

"Minulla oli aiempaa kokemusta valmistavasta opetuksesta. Menin haastatteluun keskiviikkona. Saman päivän iltapäivällä tuli viesti, että sain paikan."

Työ alkoi heti. Perjantaina tulivat jo lapset.

"Kahden vuorokauden sisällä haastattelusta edessäni oli jo ryhmä 6–9-vuotiaita lapsia. Silloin ei ehtinyt ajatella mitään. Vain tehdä asioita tärkeysjärjestyksessä."

Viime perjantaina oli Anja Kervisen viimeinen työpäivä Visuveden koululla. Työsopimus loppui maaliskuun lopussa.

Maahanmuuttovirasto Migri ilmoitti jo viime vuoden puolella, että suuri osa vastaanottokeskuksista puretaan 31.3.2017 mennessä. Tiedossa oli, että Ruovedeltäkin toiminta lakkaa. Se tarkoitti, että kahteen kyläkouluun sekä yhtenäiskoululle perustetut maahanmuuttajalasten ja -nuorten valmistavat luokat myös lopetettaisiin.

Lopettamispäätöstä on odoteltu jo vuosi. Ennakoinnin vaikeus ja epävarmuus on kuluttavaa.

"Kyllähän sitä arvailtiin, että koska vastaanottokeskukset Ruovedeltä lopetetaan. Vuosi sitten keväällä ei tiedetty, olemmeko vielä kesällä töissä. Kesällä ei tiedetty jatkuuko työ elokuussa. Hyvästelimme lapset jo vuosi sitten kesälomille lähtiessä."

Työ kuitenkin jatkui. Lokakuun lopussa tuli sitten lopullinen päätös maahanmuuttovirastolta lakkautuksesta.

"Muistan sen siitä, että hyvä koulunkäynninohjaaja, joka työskenteli työparinani, lähti heti marraskuun ensimmäisellä viikolla."

Vaikka tieto lopetuspäivämäärästä oli olemassa, tieto perheiden siirroista muihin vastaanottokeskuksiin tuli vasta pari viikkoa sitten.

"Epävarmuutta on riittänyt sekä perheille että meille työntekijöille. Täällä perheet eivät ole olleet kasvotonta massaa, vaan ihmisiä."

Ruoveteläiset olisivat halunneet pitää vastaanottokeskukset toiminnassa. Ne ovat tuoneet maaseutukuntaan uutta eloa. Turvapaikanhakijoihin on tutustuttu. Lapset ovat leikkineet ja opiskelleet yhdessä.

"On syntynyt ystävyyssuhteita perheiden kesken."

Visuveden koulussa oli 36 oppilasta ennen valmistavien luokkien perustamista. Vastaanottokeskuksen lapset kasvattivat oppilasmäärän kerralla kaksinkertaiseksi.

"Täällä oli hyvät tilat valmiina odottamassa, kun tiloja pystyttiin tiivistämään. Sain elämäni parhaan luokkatilan, ison ja helposti muokattavissa olevan. Viidentoista oppilaan ryhmälle oikein hyvän."

Kervisen oppilaat olivat tulleet Suomeen Irakista, Syyriasta ja Afganistanista. Yhteistä kieltä ei alkuun ollut lainkaan. Lapset puhuivat kurdin kieltä, arabiaa sekä farsia. Tulkin avustuksella toimitettiin akuuteimpia asioita puhelimitse.

"Muuten toimi kehon kieli."

Lapset ovat oppineet suomen kieltä nopeasti. 900–1000 tuntia opetusta riittää, että lapsi saa arkikielen haltuunsa.

"Käytännössä lukuvuodessa pääsee kieleen kiinni. Etenkin pienet lapset imevät kielen helposti. Vanhemmilla oppilailla on usein puolestaan opiskelutaitoja, joista on hyötyä uuden kielen opettelussa."

Puolessatoista vuodessa Kervisen oppilaat ovat edistyneet hurjin harppauksin. Sanatason kommunikaatiosta on siirrytty lausetasolle.

"Lapset pystyvät ilmaisemaan jo mitä on tapahtunut. Kertomaan päivän kuulumisiaan sujuvasti. Kaikki 7–8-vuotiaat oppivat myös lukemaan tavuja ja lyhyitä sanoja."

"Taitavimmat lukevat yhtä sujuvasti kuin omanikäisensä suomalaislapset, vaikka eivät kaikkia sanojen merkityksiä vielä tietäisikään. Osa oppilaista opiskeli jo pysyvästi perusopetuksen luokissa."

Kielen oppiminen on suuri askel kotoutumisessa. Kotouttaminen alkaa heti vastaanottokeskuksissa. Koulu on olennainen osa lasten kotouttamista.

"Täällä perheet otetaan yhteiskuntaan. Lapset käyvät koulua ja leikkivät keskenään suomalaisten lasten kanssa. Kaikki tapahtuu samalta viivalta. Joulu- ja kevätjuhlia on juhlittu yhdessä."

Kervinen kertoo kokemuksiaan, miten turvapaikanhakijalapset ovat nauttineet kouluarjesta.

"Lapsille se, että on päässyt kouluun joka arkipäivä, on iso asia. Eräs lapsi totesi kuvaavasti: Koulu hyvä, loma ei hyvä.

Lapset ystävystyivät myös suomalaislasten kanssa. Leikit jatkuivat yhdessä myös vapaa-ajalla.

"Leikkiin ei tarvita yhteistä kieltä."

Viimeiset turvapaikanhakijat lähtivät Ruovedeltä viime viikolla. Opettajat kävivät hyvästelemässä lapset, kun bussit toisiin vastaanottokeskuksiin, muun muassa Savon suunnalle olivat lähdössä.

Perheet olivat pakanneet matkalaukkuihin pienen omaisuutensa.

"Itkuhan siinä tuli. Halusimme käydä hyvästelemässä perheet ja lapset, jotta heille jää meistä hyvä muisto. Että me välitämme. Olo on haikea edelleen."

Vaikka vaihtuvuutta luokassa oli kaiken aikaa, osa lapsista oli samoja koko puolentoista vuoden ajan.

"Lasten kannalta on kurjaa, että hyvin vauhtiin saatu koulunkäynti täällä keskeytyi kesken lukukauden."

Nyt, kun puolentoista vuoden työrupeama on takana, Anja Kervinen ehtii pysähtyä.

Työ turvapaikanhakijalasten kanssa on ollut monitasoinen kokemus, joka on muuttanut Kervisen suhtautumista työhön.

"Tämä on kokonaisvaltainen ja vaikuttava kokemus. Vaikka työ itsessään on tavallista opetustyötä, ihmisten tarinat tulevat tavallista lähemmäs. Lapsiin tutustuu. Perheisiin tutustuu. Heidän tarinoistaan ja kohtaloistaan kantaa huolta."

"Pääsin vaikuttamaan monen lapsen elämään. Ja he vaikuttivat minuun."

Visuveden koulu palaa takaisin lähtötilanteeseen. Osa luokista on tyhjillään. Ylimääräiset pulpetit on kenties kannettu pois, mutta kaapeissa on odottamassa valmiina oppikirjat, joilla opetetaan suomen kieli.