Vimmainen vasemmistolainen ei koskaan samastunut taistolaisuuteen – elämänkerta Pirkko Saisiosta paisuttelee muistoja mehukkaasti tarinankertojan otteella

Heini Junkkaala: Pirkko Saisio – Sopimaton. Elämäkerta. 959 s. + valokuvaliite. WSOY 2023 Kuva: Heidi Piiroinen / WSOY, kuvankäsittely: Aatu Jaakkola

Elämäkerta niin voimakkaasta ja monipuolisesta persoonasta kuin Pirkko Saisio (s. 1949) on taatusti ollut iso haaste. Teatteriammattilainen Heini Junkkaala (s. 1975) ansaitsee toteutuksesta hatun noston.

Junkkaala oli oppilaana Teatterikorkeakoulussa Saision professorikautena. Myöhemmin heistä tuli ystävät. Tästä huolimatta – tai sen ansiosta – Junkkaala ei käsittele kohdettaan vain ihaillen, vaan ottaa mukaan myös heikkouksia.

Onnistunut ratkaisu on ollut kirjoittaa sinä-muodossa. Junkkaala katsoo Saisiota rinnalta, ulkopuolelta. Hän kuuntelee, lukee, tarkistaa, haastattelee aikalaisia ja valikoi.

Hän tietää Saision verrattomaksi tarinankertojaksi ja huomaa muistojenkin olevan usein mehukkaiksi paisuteltuja. Ilmeisen vapaat kädet hän on saanut. Saisio ei ole poistoja vaatinut eikä avoimuutta arastellut.

Saision elämä on ollut suurta seikkailua, rohkeutta ja riskien ottoa.

Elokuvaohjaaja Pirjo Honkasalossa hän löysi kaltaisensa puolison. Homo- ja lesbosuhteitten tavallisuus teatterilaisten keskuudessa painottuu.

Niin myös se, mitä ura perheeltä vaatii.

Ihailen tytär, näyttelijä Elsa Saision vahvuutta kasvaa omaksi itsekseen moneen suuntaan vetävien vaikutteitten hyökyaallokossa. Keskinäinen kunnioitus äidin ja tyttären välillä on säilynyt, vaikka äidin vauhdissa lapsi jäi usein sivuun.

Tuhatsivuinen järkäle on yllättävän nopea luettava, sillä rakenne on ilmava. Runsas materiaali jakautuu lyhyisiin lukuihin ja anekdootteihin.

Itselleni Saisio on tuttu ennen kaikkea romaanikirjoistaan. Mutta elämäkerrasta voi lukea hämmästyttävän mittavasta teatteri- ja elokuvaurasta sekä nuoresta Saisiosta vimmaisen äärivasemmiston riveissä.

Saisio ei kuitenkaan koskaan täysin samastunut taistolaisuuteen. Ateismi oli hänelle vierasta. Niinpä hänen luovuudessaankin on aina ulottuvuus, jota ei voi loppuun asti selittää. On ollut kiinnostavaa seurata, mitä hän uuteen kurottaessaan kulloinkin löytää.