Miksi katselemme kuutta kuusta emmekä kuutta kuutta? Vastaus löytyy tuhansien vuosien takaa

Sekä kuusipuu että numero kuusi ovat kehittyneet vanhoista perintösanoista. Kuvituskuva. Kuva: Sanne Katainen

Englannin kielen Christmas tarkoittaa kristusmessua, saksan Weihnachten pyhää yötä ja espanjan Navidad syntymää. Ruotsin kielen sana jul ja suomen joulu ovat kuitenkin peräisin nykyruotsia vanhemmasta skandinaavisesta kielimuodosta.

Ennen kuin joulu tai jul alkoi merkitä nimenomaan Vapahtajan syntymäjuhlaa, sanalla on viitattu pakanalliseen keskitalven juhlaan, jota vietettiin talvipäivänseisauksen aikaan – kuten myös joulua sittemmin.

Joulun juhlintaan liittyy olennaisesti joulukuusi. Kuusihan on siitä hauska sana, että se tarkoittaa paitsi havupuuta myös numeroa 6.

Vaikka kuusi tarkoittaa perusmuodossa sekä puuta että lukusanaa, sanoja taivuttamalla näkee niiden eron. Puu taipuu esimerkiksi muotoihin kuusen, kuusta, kuusena, kun taas lukusana taipuu muotoihin kuuden, kuutta, kuutena ja niin edelleen. Siispä joulupuurivistön katselija katsoo kuutta kuusta.

Sanat ovat ehkä joitain tuhansia vuosia sitten olleet erinäköisiä. Numeroa tarkoittavassa sanassa on todennäköisesti keskellä ollut t-äänne, joka näkyy edelleen numeron 6 taivutusmuodoissa. Molemmat sanat ovat kuitenkin vanhoja perintösanoja, ja niillä on vastineita muissa suomalais-ugrilaisissa kielissä.

Jos kielen kiemuroiden pohtiminen tekee nälkäiseksi, voi mutustaa piparkakun.

Suomeen sana on lainattu ja osaksi käännetty ruotsista, mutta miksi sana on ruotsiksi pepparkaka eli ”pippurikakku”, vaikka niissä on mausteena esimerkiksi kanelia, pomeranssinkuorta ja inkivääriä. Alkuperäinen mauste oli kuitenkin nimenomaan pippuri, ja siitä leivonnaisten nimikin tulee.

Lähde: Kotimaisten kielten keskus: Sanojen alkuperästä