Dokumentti avaa Reaganin suurimman skandaalin taustoja ‒ asekaupoilla Iraniin rahoitettiin Väli-Amerikan sissejä

Ronald Reagan pelkäsi kommunistisen FSNL-puolueen valtaannousua Nicaraguassa. Kuva: MGM International Television Distribution Inc.

Yhdysvaltojen sisäpolitiikka on viime vuosina ollut monien eri myrskyjen keskellä. Hillary Clintonin kadonneet sähköpostit ja Donald Trumpin useat kohut ovat tehneet mediamylläköistä arkipäivää. Maan historiasta löytyy viime vuosituhannelta monia, paljon merkittävämpiä skandaaleja.

Moni muistaa vuoden 1972 Watergate-skandaalin, mikä johti lopulta presidentti Richard Nixonin eroon.

Suomalaisten muistissa on kuitenkin jäänyt vähemmälle huomiolle toinen maailmanpoliittisesti merkittävämpi tapaus. Iran-Contra -skandaali vahingoitti syvästi Yhdysvaltain mainetta maailmalla. Ylellä keskiviikkona esitettävä Historia: Iran-Contra-skandaali kaivaa esiin kohun yksityiskohtia ja avaa päättäjien motivaatioita.

Irangate-nimellä kulkeva tapaus on Watergaten ohella yksi Yhdysvaltain suurimmista sisäpoliittisista myllerryksistä kylmän sodan aikana.

Irangaten keskiössä oli Yhdysvaltain presidentti Ronald Reaganin päätös myydä salaa aseita Iranille 1980-luvulla. Iran ja Irak olivat tuolloin verisessä sodassa keskenään. Yhtenä syynä myynnille oli Iranin vaikutusvalta libanonilaiseen Hizbollah-järjestöön. Järjestö piti useita yhdysvaltalaisia panttivankeina, ja asekauppojen toivottiin helpottavan heidän vapauttamistaan.

Myynnistä saadut tulot puolestaan käytettiin Nicaraguassa taistelevien contra-sissien rahoittamiseen.

Sissien tavoitteena oli kaataa vallan kahvaan tarttunut kommunistinen FSNL-puolue, joka tunnetaan paremmin nimellä sandinistit. Presidentti Reagan pelkäsi syvästi kommunistien valtaannousua.

Iranin asekaupat kuitenkin toteutettiin vastoin Yhdysvaltain kongressin päätöstä. Kongressi oli aikaisemmin kieltänyt sekä asekaupat Iranin kanssa että Nicaraguan sissien rahoittamisen.

Lopulta asekaupat paljastuivat libanonilaisen Ash-Shiraa -lehden kertoessa niistä 3. marraskuuta 1986. Operaatio Contra-sissien tukemiseksi paljastui vasta, kun aseita kuljettanut lentokone ammuttiin alas Nicaraguassa. Lopulta Yhdysvaltain oikeusministeri Edwin Meese myönsi, että piilotelluista asekaupoista saadut tuotot oli ohjattu laittomasti antikommunistisille kapinallisille Nicaraguaan.

Aseiden myynnin paljastuttua presidentti Reagan esiintyi kansallisessa televisiossa ja totesi, että aseiden siirtoja oli tapahtunut, mutta Yhdysvallat ei vaihtanut aseita panttivangeiksi. Tutkinta estyi, kun Reaganin hallinnon virkamiehet tuhosivat tai salasivat tutkijoilta suuria määriä tapaukseen liittyviä asiakirjoja. Lopulta 4. maaliskuuta 1987 Reagan piti uuden puheen, jossa hän otti täyden vastuun tapauksesta.

Yhdysvallat toteutti Nicaraguassa myös muita kyseenalaisia operaatioita kommunistihallituksen kaatamiseksi

Keskustiedustelupalvelu CIA muun muassa tuki maan satamien miinoittamista syksyllä 1983. Nicaragua haastoi teosta Yhdysvallat kansainväliseen tuomioistuimeen. Oikeusjutun seurauksena Yhdysvallat sanoutui irti tuomioistuimen päätäntävallasta.

Sisällissota contrien ja sandinistihallituksen välillä päättyi aselepoon 1988. Reaganin hallitus oli aikaisemin joutunut lopettamaan contrille antamansa tuen kohun seurauksena.

Koko tapahtumien ja käänteiden vyyhti avataan sarjassa virkamiesten, poliitikkojen ja median edustajien haastattelujen ja runsaan arkistomateriaalin kautta.

Yle TV1 keskiviikko kello 19.00