Katso video: Vuohikin taipuu koiran paimennettavaksi

Nuorena koiriin totutettu kuttu tottelee koiraa hyvin. Kuva: Markku Vuorikari

4-vuotias bordercollie Nero katsoo paimennustyön lomasta välillä työpariaan Leena Jussilaa eikä sooloile liikaa. Kuva: Markku Vuorikari

Kuivasta maasta nousee pöly, kun 270 kuttua nelistää laitumelle kahden bordercollien saattelemina. Muutama poukkoilee sinne tänne, mutta paimenkoirat Nero ja Rue hakevat ne nopeasti laumaan.

Iso katras pysyy siististi koossa Leena Jussilan antaessa ohjeita vihellyksillä ja muutamalla sanalla.

Myös ohjaajan on oltava valppaana koko ajan. Koirat eivät saa painostaa laumaa liikaa.

"Vuohet ovat vähän kuin mummot hulluilla päivillä, joukkohysteria syntyy helposti ja silloin saatetaan ryysiä vaikka toisten yli", Jussila kuvailee.

Leena Jussila työskentelee Jokiniemen kartanon kuttulassa Loviisassa ja käyttää töissä apuna omia paimenkoiriaan.

"On ihannetilanne yhdistää harrastus ja työ. En voisi kuvitella toimistotyötä", aiemmin 16 vuotta Kittilässä koiravaljakkoyritystä pyörittänyt nainen kertoo.

Vuohia pidetään yleisesti hankalina paimennettavina, mutta nuorena koiriin totutetut kutut tottelevat Jussilan mukaan koiria hyvin. Vanhempien, muualta tilalle tulleiden sarvipäiden kanssa koiria käytetään vain ulkona, missä on väljempää kuin sisätiloissa, kertoo Jussila. "En halua uhrata koiria niille."

Paimennus on Jussilalle lähes elämäntapa. Hänen kalenterinsa rakentuu pääasiassa paimennuskisojen ja -harjoitusten ympärille.

Tulevana viikonloppuna nainen osallistuu Nero-koiran kanssa paimennuksen Pohjoismaiden mestaruuskisoihin Raaseporissa.

Parin vahvuus on Jussilan mukaan tasaisen varma suorittaminen. "Se terävin terä vielä pitäisi löytää."

4-vuotias Nero on omistajan luonnehdinnan mukaan älykäs, vilpitön, intensiivinen ja kiihkeä, mutta silti melko pehmeä.

"Tiesin heti pentuna, että Nerossa on sitä jotain."

Nero syttyi paimennukseen heti, mikä ei ole rodun pitkästä jalostuksesta huolimatta itsestään selvää.

"Koiran on oltava fanaattinen, sille on palkinto se, että se saa paimentaa."

Neron ollessa kaksivuotias Jussila voitti sen kanssa paimennuksen SM-hopeaa. Pari on toista vuotta mukana Suomen 12-henkisessä maajoukkueessa.

Harjoituksia on kisojen alla takana vähemmän kuin Jussila toivoisi. "Aika ei riitä, ja helle on hankaloittanut harjoittelua."

Hän lähtee kuitenkin kisaan hyvillä mielin.

"Kisaamisen pitäisi olla hauskaa. Teemme parhaamme. Hyvänä päivänä se voi riittää finaaliin."