Uhkea omenavuosi yllätti mehustajat

Mehuasemalla riittää vilskettä. Vuorossa ovat Pekka Välikankaan omenat (edessä). Samuli (vas.) ja Heljä Perttalan omenamehu on jo pastöroitu, Anne-Mari Lindén (oik.) mittaa vielä viimeisen erän lämpötilan. Kuva: Jaana Kankaanpää

Puutarhuri Paula Achrénin omenatarhat sijaitsevat Salon Angelniemellä. 

80-asteiseksi kuumennettu pastöroitu mehu pakataan 3 litran muovisiin hanapakkauksiin, joiden suojaksi voi ostaa valkoisen pahvirasian. 

Kotipuutarhoista kannetaan hedelmiä sellaista vauhtia, että mehustusajat on varattu pariksi viikoksi eteenpäin.

"Vuosi yllätti meidät," salolainen omenanviljelijä Paula Achrén naurahtaa.

Mehua alettiin puristaa elokuu lopulla ja töitä paiskitaan ainakin kahdeksan tuntia päivässä. Siihen mahtuu 8–12 asiakkaan omenat.

Jäljelle jäävä mäski viedään kesantopellolle parantamaan maata.

"Ennen halusivat tuoremehua, nyt lähes kaikki mehu pastöroidaan. Se säilyy valolta suojattuna ja avaamattomana noin vuoden", Achrén kertoo.

Tuoremehua mielivät vievät mehut usein kotiin omissa astioissa.

Jykevä Lohjan mehu- ja metallilaitteen valmistama, kolmisenkymmentä vuotta vanha pakkapuristin toimii edelleen kuin uusi.

Sillä voi puristaa pieniä, jopa vain 30 kilon eriä, joten se soveltuu hyvin mehuasemakäyttöön.

Automatisoidut hihnapuristimet vaativat sisuksiinsa vähintään 100 kiloa kerralla.

Täyteläisin maku saadaan, kun mehu on useamman lajikkeen sekoitus hapanta, makeaa ja karvasta.

"Päärynöistä tulisi sellainen säväys", huikkaa Samuli Perttala.

Hän on yhdessä vaimonsa Heljän kanssa tullut mehuasemalle laatikot kukkuroillaan oman puutarhan omenoita. Tällä kertaa seassa ei ole päärynöitä -valitettavasti.

Kotipuutarhurit tuovat mehustettavaksi eniten punakanelia ja valkeaa kuulasta.

Omenat saisivat olla hieman raakoja, silloin niistä saa parhaiten mehun irti, Achrén neuvoo.

Pekka Välikangas on tuonut 125 kiloa kotipuutarhansa omenoita puristettavaksi.

Lajikkeista ei ole tietoa, mutta talviomenoita nämä eivät ole. "Hyvänmakuista mehua tulee", Välikangas kehuu.

Omenat pomppivat ja hyppivät liukuhihnalla puristimeen ja siitä Achrénin apuna mehuasemalla työskentelevä Anne-Mari Lindén kaataa kannulla loppumehut pastöroitavaksi.

Achrén arvioi, että mehuasemalla riittää asiakkaita vielä muutama viikko. Sitten ovet pannaan säppiin ja alkaa omien omenoiden puristaminen.

"Ensi syksyyn", Perttalat huikkaavat.

Lue myös:

Pursuilevatko puusi ylimääräistä omenaa? Verkon Omenapörssissä voi ostaa, myydä ja antaa satoa