Nuoret toivat uutisiin omanikäistensä näkökulmia – "Enemmän sellaista, mikä puhuttaa välitunneilla

Kuudesluokkalaiset Hugo Stepanoff, 12, ja Eino Elsinen, 12, vastasivat kysymykseen, mikä saisi heidät lukemaan enemmän uutisia. Kuva: LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa

Sanomalehtiin oma nuorten osasto, lisää nuorten omia näkemyksiä uutisiin ja enemmän kirjoituksia aiheista, jotka puhuttavat välitunneilla. Näin vastasivat kuudesluokkalaiset Eino Elsinen, 12, ja Hugo Stepanoff, 12, kysymykseen, mikä saisi heidät lukemaan enemmän uutisia.

"Enemmän sellaisia uutisia, joissa nuoret itse kertoisivat ajatuksiaan", Stepanoff sanoo.

Hänen mukaansa nuorten näkökulmat ja ajattelutapa kiinnostaisivat enemmän, sillä omanikäisiin on helpompi samastua kuin aikuisiin. Elsinen ja Stepanoff sanovat, että tällä hetkellä sellaisia uutisia ei juuri ole.

Stepanoffin mukaan medioissa voisi olla kokonaan oma nuorten osasto.

"Nuorten uutisissa voisi olla enemmän sellaista, mikä puhuttaa välitunneilla", Elsinen sanoo.

Tällä hetkellä välituntiaiheita ovat kaksikon mukaan muun muassa talviolympialaiset, videopelit ja sosiaalinen media. Uutisissa taas kiinnostavat Suomen menestys urheilussa ja terrori-iskut.

Elsinen lisää, ettei nuorten aiheiden välttämättä tarvitsisi aina olla erillään muista uutisista.

"Ylen uutiset, joita muutenkin katsotaan tv:stä kotona, olisi tärkeää, että niissä olisi kanssa", hän sanoo.

Elsinen ja Stepanoff käyvät Ressun koulua Helsingissä.

Uutisten aktiivisella seuraamisella on selvä yhteys nuoren lukutaitoon, käy ilmi Jyväskylän yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Sen mukaan sanomalehtiä aktiivisesti lukevat 15-vuotiaat pärjäsivät Pisa-lukutaitokokeessa selvästi paremmin kuin ne nuoret, jotka lukivat lehtiä harvemmin. Uutisia useita kertoja viikossa lukevien ja passiivisempien lukijoiden ero Pisa-kokeessa vastaa tutkimuksen mukaan noin vuoden eroa koulun oppimäärän hallinnassa.

Tutkija Kari Nissisen mukaan tulokset eivät yllätä. Ne ovat hänen mukaansa olleet samansuuntaisia aiemminkin.

Tutkimuksen mukaan sanomalehtiä lukevat nuoret lukivat aktiivisesti myös muita tekstejä. Mitä enemmän nuori luki sanomalehteä, sitä kiinnostuneempi hän oli lukemisesta ylipäätään.

Erityisesti kaunokirjallisuuden lukeminen oli yhteydessä parhaimpiin oppimistuloksiin. Nissisen mukaan kaunokirjallisuuden lukeminen näyttää harjaannuttavan oppilaita parhaiten lukemaan pidempiä, hankalampia ja tulkintaa vaativia tekstejä.

"Kaikki osaavat lukea, mutta Pisa-kokeet sisältävät myös vaativampia lauserakenteita tai sanastoa, ja niissä oppilaiden välillä on eroja. Tyylilajin tunnistaminen tuntuu olevan hankalaa, ei tunnisteta asioita rivien välistä."

Tutkimuksen mukaan aktiivinen lukeminen hyödytti lukutaidon lisäksi matematiikan ja luonnontieteiden osaamista. Tutkimuksen on teettänyt Sanomalehtien liitto.

Sanomalehtiviikko alkaa maanantaina. Sen teemana on tänä vuonna median luotettavuus ja mediaetiikka.