Maatalousala jää helposti Helsingin yliopistossa muiden oppiaineiden varjoon – "Pitää tuoda enemmän esille sitä, että Suomessa tuotetaan maailman puhtainta ja turvallisinta ruokaa"

Sampsan puheenjohtajan mielestä yhteisöllisyys on parasta maatalousalan yliopisto-opiskelussa. Katariina Latva lupaa, että jokainen uusi fuksi saa kavereita Viikistä. Kuva: Kari Salonen

Maatalousala saattaa jäädä Helsingin yliopistossa helposti muiden oppiaineiden jalkoihin. Näin sanoo Sampsa ry:n eli Helsingin yliopiston maatalousylioppilaiden tuore puheenjohtaja Katariina Latva.

"Monet opiskelijat ajattelevat, että olemme kaikki maalaisia, vaikka maatalous on nykyään paljon muutakin. Kaikki opiskelijatoverimme ovat tulevaisuuden ruuankuluttajia", Latva sanoo.

Hänen mielestään suomalaista maataloutta mustamaalataan virheellisesti tehotuotannon nimellä. Kun kaupungistuminen kiihtyy, yhä harvemmalla suomalaisella on elävää kosketusta maatalouteen.

"Myös Sampsassa pitää tuoda enemmän esille sitä, että Suomessa tuotetaan maailman puhtainta ja turvallisinta ruokaa."

Hänen mukaansa Viikin kampuksella tehdään maailmanlaajuisesti arvostettua maa- ja metsätaloustieteen tutkimusta, mutta siitä huolimatta Helsingin yliopisto on leikannut alan rahoitusta.

26-vuotias agroekologian opiskelija puhuu voimakkaasti omavaraisuuden puolesta niin kasvi- kuin eläintuotannossa.

"Olemme täysin vieraiden valtojen armoilla, jos suomalainen ruokaturva lähtee horjumaan."

Maatalousylioppilaat korostavat, että ilmastonmuutos on fakta, ja se on huomioitava myös ruokalautasella. Katariina Latva pyrkii itse syömään mahdollisimman monipuolisesti ja ostamaan kotimaista ruokaa.

"Minulla ei ole jääkaapissa ulkomaista ruokaa. Lihapaketissa saattaa olla hyvässä lykyssä vaikka kaverin tilan nimi. Silloin tietää varmasti, mitä suuhunsa pistää".

Jotkut Latvan opiskelijakavereista ovat kasvissyöjiä. Sampsan puheenjohtaja ymmärtää, että liha ei ole kaikkien juttu.

"Kannustan kavereitani valitsemaan aina suomalaisen vaihtoehdon oli se sitten lihaa tai kasvista."

Katariina Latva on kotoisin Porista, jossa perheellä oli viljatila. Pellot pistettiin vuokralle ja tilanpito lopetettiin 2002 isän sairastumisen takia. Katariina muutti myöhemmin äitinsä kanssa kaupunkiin, kun isä joutui hoitokotiin.

Latva sanoo ymmärtävänsä sekä kaupunkilaisten että maalaisten näkemyksiä taustansa vuoksi. Hän kasvoi maatilalla, mutta kävi koulunsa Porin keskustassa.

Katariinaa kiinnostaa tulevaisuudessa työ, jossa voisi edistää maaseudun elinvoimaa. Latva nautti suuresti puolen vuoden työpestistään MTK:n hankepäällikkönä Maaseutu tutuksi -hankkeessa Etelä-Pohjanmaalla.

Projektissa hän järjesti tilavierailuja, tapahtumia ja toimi kouluttajana sidosryhmille. Katariina piirsi myös MTK Keskusliiton tuottaman ja lapsille suunnatun värityskirjan kuvat.

"Kaikki opettajat ja koululaiset eivät ole nähneet nykypäivänä esimerkiksi lehmää. Muistan lasten onnelliset ilmeet, kun he pääsivät tapaamaan tiloilla eläimiä."

Latva kannustaa viljelijöitä menemään rohkeasti kouluille puhumaan omasta työstään.

Agrologiksi Seinäjoen ammattikorkeakoulusta 2018 valmistunut Latva suorittaa parhaillaan maisteriopintoja maatalouden koulutusohjelmassa Helsingin yliopistossa. Maatalousalan hakijamäärät ovat olleet laskusuunnassa viime vuosina myös Viikin kampuksella.

Katariina Latva toivoo, että nuorille markkinoitaisiin maatalousalan monipuolisuutta. Maatalous- ja metsätaloustieteen maisterit voivat työskennellä esimerkiksi pankeissa, vakuutusyhtiöissä, konekauppiaina, tutkijoina ja yrittäjinä.

"Tämä ala on nykyään paljon muutakin kuin vain maataloutta. Töitä kyllä riittää, koska ihmisten on syötävä jatkossakin. Tarvitsemme nuoria tekijöitä kehittämään uusia tuotteita, edistämään hiilensidontaa ja tekemään maataloudesta entistä kestävämpää."

Latvan mukaan Viikissä on yhä enemmän opiskelijoita, joilla ei ole minkäänlaista maataloustaustaa. Näitä nuoria kiinnostaa esimerkiksi ympäristöasiat, kasvinjalostus, luonnonvara-ala tai eläinten kanssa touhuaminen.

Sampsan puheenjohtajan mielestä yhteisöllisyys on parasta maatalousalan opiskelussa. Latva lupaa, että jokainen uusi fuksi saa kavereita Viikissä. Opiskelijoille järjestetään vapaa-ajalla paljon matalan kynnyksen toimintaa bileistä lautapeli-iltoihin.

Helmikuussa maatalousalan opiskelijat tekevät maakuntamatkan Pirkanmaalle. Toukokuussa tapahtuu perinteinen Viikin tutkimustilan lehmien laitumellelasku. Sampsa ry järjestää tilaisuudessa makkara- ja kahvimyyntiä.

Haastattelupäivää edeltävänä sunnuntaina Latva tuli opiskelijaporukan kanssa Viron ekskursiolta.

Ajatukseen opiskelijaelämästä liitetään usein railakas alkoholinkäyttö ja juhliminen. Opiskelijakulttuuri uudistui kuitenkin jo 2010-luvulla raittiimpaan suuntaan ja entistä useampi korkeakouluopiskelija on päihteetön.

"En oikeastaan juo lainkaan, eikä kukaan ole koskaan kuittaillut minulle siitä. Opiskelijabileissä alkoholi ei ole pääasia, vaan hauskanpito yhdessä. Se on myös verkostoitumista, koska tulevaisuudessa olemme toistemme alaisia, esimiehiä ja työkavereita."

Katariina Latva asuu itse solussa Viikissä Latokartanon ylioppilaskylässä. Kymmenen hengen kommuunissa leivotaan välillä yhdessä ja viime syksynä opiskelijat kokoontuivat maanantai-iltaisin katsomaan Maajussille morsian -ohjelmaa.

Katariina Latva pitää järjestötoiminnasta, koska sitä kautta oppii työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa ja saa kontakteja eri tahoihin. Sampsan puheenjohtajana hän haluaa huomioida jokaisen opiskelijan ja yhteistyökumppanin mielipiteen.

Opiskelun ja järjestötoiminnan lisäksi Latvalla on paljon harrastuksia. Hän pitää polkujuoksusta, luonnossa liikkumisesta, salilla käymisestä ja ruuanlaitosta. Latva aikoo myös aloittaa keväällä metsästysharrastuksen.

"Tykkään laittaa riistaruokia, kuten peuraa, hirviä, jäniksiä ja lintuja. Ihastuin aasialaisen ruokaan ollessani opiskelijavaihdossa Etelä-Koreassa."

Kun maisteriopinnot Helsingin yliopistossa ovat ohi, maailma on Katariina Latvalle avoinna. Monet opiskelijatoverit ja ystävät palaavat takaisin kotitilalleen, mutta Katariinalla ei ole sellaisia kytköksiä. Hän on valmis muuttamaan minne tahansa työn perässä.

"Kannustan opiskelijatovereitani lähtemään vaihtoon tai harjoitteluun ulkomaille. Heillä on mahdollisuus siihen nyt, koska tilanpidosta ei niin vain enää irtauduta."