Isien juttuja: Lapselle saa suuttua, kun suututtaa

Psykologi Teemu Ollikaisen mukaan suuttumista lapselle ei tarvitse pelätä. Kuva: Marko Kämäräinen

Vanhemmuuteen liittyvän syyllistämisen ja syyllistymisen vastapainoksi on syytä nostaa esiin asioita, joita vanhemmat useimmiten tekevät oikein. Otan muutaman poiminnan psykologi Teemu Ollikaiselta.

Suutut, kun suututtaa. On hyvä, että lapsi oppii nimeämään ja käsittelemään tunteita turvallisessa ihmissuhteessa, oman vanhemman kanssa.

Teet, mitä lupaat. Joskus asiat venyvät ja jotakin unohtuu, mutta moni asia hoituukin. Lapsi ymmärtää, että kannattelet häntä mielessäsi ja että hän toiveineen on sinulle tärkeä.

Vietät kahdenkeskistä aikaa lapsen kanssa. Enemmänkin sitä voisi olla, mutta pienet arkiset hetket voivat olla lapselle hyvin merkityksellisiä.

Halaat, pussaat, päristät lapsen massua, pörrötät hiuksia. Olet lapselle hevonen, kannat häntä olkapäillä ja reppuselässä. Näissä on vaikea epäonnistua. Jos hyvin käy, lapsi halaa sinua vielä aikuisenakin.