Sarjakuvilla sortoa vastaan – Marjane Satrapin visuaalisessa kirjassa huivien alla unelmoidaan vapaudesta

Kuva: Rahi Rezvani, WSOY, kuvankäsittely: Aatu Jaakkola

Nainen, elämä, vapaus kertoo nyky-Iranin todellisuudesta. Alkusysäyksenä teokselle oli meilläkin uutisoitu tapaus vuonna 2022, kun siveyspoliisi hakkasi 22-vuotiaan Mahsa Aminin kuoliaaksi. Huivin alta oli näkynyt liikaa.

Tyttö oli tullut veljensä kanssa pääkaupunkiin sukuloimaan. Päähän lyötiin, koska sillä kehon osalla oli tehty syntiä. Iranissa puhkesi laaja mielenosoitusten aalto ääri-islamilaista hallintoa vastaan.

Huiveja poltettiin ja hiuksia leikattiin. Monet miehetkin osallistuivat niihin.

Teoksen toimittanut, Teheranissa varttunut ranskalais-iranilainen Marjane Satrapi tunnetaan yli 100 kielelle käännetystä omaelämäkerrallisesta sarjakuvasaagasta Persepolis (suom. Otava 2004 ja Like 2007). Teos herätti tuolloin oman kiinnostukseni sarjakuviin, myös niiden tekemiseen.

Marjane Satrapi (toim.): Nainen, elämä, vapaus. Suom. Saara Pääkkönen.272 s. WSOY 2024 

Nainen, elämä, vapaus sisältää Iran-asiantuntijoiden kanssa laadittujen käsikirjoitusten pohjalta toteutetut 24 sarjakuvaa julmasta hallinnosta ja kansan kokemuksista, mutta myös taustalla elävästä kulttuurista ja toiveikkuudesta. Huivien alla unelmoidaan vapaudesta.

Kapinoivilta kysytään suurta rohkeutta, sillä seurauksena voi olla vankeus ja teloitus. Tiettyä pahamaineista vankilaa kutsutaan yliopistoksi. Niin paljon poliittisia vankeja, asianajajia, feministejä ja taiteilijoita sinne on suljettu.

Mieleen tuli monessa kohtaa, että samantapaista rohkeutta kysytään myös itärajamme takana. Totuutta vääristelevä valtiollinen televisiokin on tullut siellä tutuksi.

Karun mutta toiveikkaan sanomansa lisäksi kirjalla on annettavaa piirtämisestä kiinnostuneille. Sarjakuvataiteilijoita on peräti 17, heistä neljä on Iranista, muut Euroopasta ja Yhdysvalloista. Kaikki tekijät esitellään. Erilaisia ilmaisutapoja on kiinnostavaa vertailla.