Telegrammi on kunnostettu entiseen loistoonsa. Kuva: Hanna Koikkalainen
Perinteikäs höyrylaiva halkoo jälleen Saimaan ulappaa — katso videolta, kuinka sen tulitorvi sytytetään
Höyrylaivojen laivasto on saanut uuden vahvistuksen, kun 1870-luvulla rakennettu S/S Ahkera-hinaaja palasi entisöitynä vesille.
Sympaattisen näköinen S/S Ahkera on elävä muisto yli sadan vuoden takaisesta puunkuljetustekniikasta. Kuva: Hanna KoikkalainenLappeenrannan Lauritsilassa on perinnelaivojen pyhättö, jossa riittää toimintaa.
”Täällä nousee nostoradan avulla isoja kaupallisiakin laivoja maalle katsastusta varten – vastaavia Etelä-Saimaalla on harvassa”, kertoo Taisto Nevalainen, eläkkeellä oleva Stora Enson Inkeroisten kartonkitehtaan johtaja.
Lappeenrannan Kanavansuulla yli satavuotias telakka on nykyisin perinnetelakkayhdistyksen käytössä. Puolenkymmenen höyrylaivan ja vielä useamman dieselaluksen kunnossapitopaikka on vuokrattu UPM:ltä, joka omistaa alueen.
Telakan uusin nähtävyys on Nevalaisen ja muutaman muuan pitkäaikaisen harrastajan kunnostuskohde, hinaaja S/S Ahkera. Hiljattain Lappeenrannasta Savonlinnaan neitsytmatkansa tehnyt alus on Museoviraston museolaivarekisterissä.
”Laiva pysyy alkuperäisen ammattikäytön kuosissa, mutta sisältä se voidaan varustaa nykymukavuuksin, kuten sähkövarustein ja vessoin.”
Ulkoisesti alus on kansirakenteineen pääosin 1920-luvun kuosissa.
”Tapaan sanoa, että missä näkyy niittisaumaa, on alkuperäistä. Runko on vuodelta 1870 kannesta alaspäin korjauspaikkoja lukuun ottamatta. Kaikki hitsattu on tehty myöhemmin.”
Konesillalla komeilee kompassikaappi messinkikupuineen sekä Telegrammi-käskynvälitin.
”Se on hyvin oleellinen työkalu höyrylaivassa.”
Kun kippari käskyttää ”Hiljaa eteen”, konemestari tekee työtä käskettyä konehuoneessa.
”Kipparin pitää tuntea konemestarin nopeus tai hitaus. Tarvittaessa voi käyttää huutotorvea”, Nevalainen sanoo.
Laivan voimanpesänä toimii kaksitulitorvinen höyrykattila. Polttoaineena käy metrinen koivuhalko, jota kuluu seilatessa vajaa motti tunnissa.
Ajonopeus aalloilla on kahdeksan solmua eli 15 kilometriä tunnissa.
Neitsytmatkalle Savonlinnaan ladattiin kahdeksan mottia halkoja kymmenen tunnin ajoon. Keitettävän veden tilavuus on yhdeksän kuutiota.
Taisto Nevalainen sytyttää tulet, jonka kuumuus kehittää vesikattilassa tarvittavan höyryn. Kuva: Hanna Koikkalainen”Kattilaa aletaan lämmittää vähintään puoli vuorokautta ennen lähtöä, jotta paine ehditään nostaa riittäväksi.”
Konemestarin lisäksi tarvitaan lämmittäjä lataamaan halkoja. Metriset halot heitetään tuplasti pitkittäin kahteen yli kaksimetriseen tulitorveen.
”Laiva kulkee 5—7 barin paineella hyvin. Kulutukseen voi vaikuttaa oikealla ajonopeudella. Nasta laudassa ei kannata ajaa.”
Konemestarin on huolehdittava voitelusta koko ajan, koska tuon ajan automatiikan lisäksi moni kohde tarvitsee tiputtelua puolen tunnin välein.
”Laivassa ei ole moottoria, vaan höyrykone, koska siinä ei tapahdu polttomoottoripalamista. Koneeseen päästettävän höyryn määrä ja paine säätää koneen pyörimisnopeuden.”
Korkeassa paineessa ja lämpötilassa syötettävä höyry laajenee kulkiessaan turbiinin siivistöjen läpi, jolloin energia muuntuu turbiinin akselin pyörimisenergiaksi. Generaattori muuttaa turbiinin pyörimisenergian sähköksi. Kuva: Hanna KoikkalainenAhkera tapasi tehdä aikoinaan viikon reissuja linjahinaajana Pieliseltä Imatralle asti. Yleensä mukana oli miehistönä 4+4+1 eli kaksi neljän hengen vuoroa ja emäntä.
Alus ehti hinata 85 työvuotensa aikana merkittävän määrän tukkeja Enso Gutzeitin palveluksessa. Yhtiön tähtilogo näkyy yhä laivan korsteenissa eli savupiipussa.
Ahkeran virkavuosiin liittyy monia tarinoita, romanssejakin.
”Kunnostuksen aikana saatiin yhteys Kinnusen suvun jäseniin, joiden vanhemmat tapasivat toisensa Ahkeralla 1930-luvulla.”
Pekka Kotila perämies (vas.), Antti Korpela, kansimies ja päällikkö Taisto Nevalainen näyttävät ruorinpaikan. Kuva: Hanna KoikkalainenVuonna 2014 arvioitiin, että työ kestää enimmillään neljä vuotta. Kahdeksas vuosi piti paikkansa.
Mistä kipinä laivan entisöintiin on tullut?
”Olen aina harrastanut vesillä liikkumista kaikissa muodoissa. Höyrylaivoihin hurahdin jo Ahdin kunnostuksen myötä jo vuosia sitten.”
Kun Savonlinnan kaupunki luopui laivasta, höyrypursiseura sai järjestettyä aluksen hoteisiinsa.
Suomessa on noin 90 toimivaa höyrylaivaa. Niistä noin puolet niistä puskee pitkin Saimaata. Vuotuinen kesäregatta järjestetään joka kesä heinäkuussa.
”Ahkeran on tarkoitus olla jatkossa kotisatamassa yleisön nähtävillä ja tarjolla tilausajoihin. Näin saataisiin katettua kunnostus- ja käyttökuluja.”
Museovirasto ja Stora Enso ovat avustaneet Ahkeran kunnostusta merkittävin summin, mutta myös yksityistä rahaa on palanut talkootunneista puhumattakaan.
”Vuonna 2014 arvioitiin, että työ kestää enimmillään neljä vuotta. Kahdeksas vuosi piti paikkansa.”
Höyrykone on 205 hevosvoimallaan S/S Ahkeran voimanlähde. Kuva: Hanna KoikkalainenArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
