Laila Kinnunen teki läpimurron Lazzarellalla – Ilmiönä jazziskelmä oli hyvin suomalainen
Sotalapsena Ruotsissa kasvaneen Kinnusen suomi sujui hieman murtaen, mutta ääntämys hioutui Jaakko Salon tarkassa ohjauksessa.1950- ja 60-luvun vaihteessa Suomen villitsi jazziskelmä, jonka valovoimaisimpiin edustajiin lukeutui laulajatar Laila Kinnunen (1939–2000).
Lailan ura alkoi, kun hän voitti iskelmälaulun suomenmestaruuskilpailut vuonna 1955 sävelmällä Hey Mambo. Samana vuonna Olavi Virran levyttämä käännöskappale on hyvin tyypillinen jazziskelmä.
Kyse ei ollut varsinaisesta jazzista, vaan tyylistä, joka yhdisteli perinteisiä melodioita aikansa muotirytmeihin, kuten swingiin, bebopiin ja tässä tapauksessa kuubalaiseen mambo-tanssiin.
Ominaista musiikkityylille oli iloisuus, joka kuvasti jälleenrakennusajan eteenpäin tähyävää optimismia.
Laila Kinnusen lahjakkuus oli pantu merkille myös Scandiassa, joka oli jazziskelmän lipunkantaja ja Suomen levy-yhtiöistä nuorekkain. Pian Laila kiinnitettiinkin yhtiön artistiksi, ja hänelle alettiin etsiä sopivaa levytyskappaletta.
Ensilevytykseksi valikoitui lopulta Domenico Modugnon säveltämä italoiskelmä Lazzarella, johon suomenkieliset sanat kynäili Sauvo Puhtila. Sovituksesta vastasi Jaakko Salo, joka toimi levytyksessä myös kapellimestarina.
Sotalapsena Ruotsissa kasvaneen Kinnusen suomi sujui hieman murtaen, mutta ääntämys hioutui Salon tarkassa ohjauksessa ja laulu saatiin lopulta onnistuneesti valmiiksi.
Lazzarella oli menestys. Jo julkaisuvuonna singleä myytiin 15 000 kappaletta. Suomen singlelistan ykkösenä laulu viihtyi koko toukokuun 1958.
Jatkoa seurasi, kun Laila Kinnunen yhä jatkuvassa italoiskelmän huumassa tulkitsi seuraavalle levylleen Sandro Taccanin Chella Llan, joka kääntyi Saukin suomentamana muotoon Illalla, illalla. Aikakautensa lahjakkaimpiin tulkitsijoihin kuulunut Laila Kinnunen lauloi sujuvasti myös useilla eri kielillä, kuten italiaksi, espanjaksi, saksaksi ja jopa afrikaansiksi.
Monipuolisena laulajana Laila toivoi itsekin vaativaa materiaalia.
”Haluaisin laulaa niin kuin pikkuisen parempaa musiikkia. Minä olen lapsesta saakka soittanut pianoa, ja kitara on ollut minun harjoitusinstrumenttini”, totesi laulajatar eräässä haastattelussa.
Ilmiönä jazziskelmä oli hyvin suomalainen. Edes muissa Pohjoismaissa vastaava yhdistelmä uutta ja perinteistä ei lyönyt läpi.
Ainutlaatuista oli sekin, että tyylilajin myötä naiset valloittivat listojen kärkisijat.
Laila Kinnusen lisäksi esiin nousivat muun muassa laulajattaret Brita Koivunen ja Vieno Kekkonen.
Jazziskelmän artisteista useimmat esiintyivät myös 60-luvun alun suosituissa iskelmäelokuvissa. Laila Kinnunen esimerkiksi tähditti elokuvia: Iskelmäkaruselli pyörii (1960) ja Nuoruus vauhdissa (1961).
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
