Oman kylän elämästä pitää jaksaa kertoa

Rakkaus asuinseutuun on kannustanut Eila Rautasta (oik.) ja Tuula Mikkolaa toimimaan Metsämaan kyläyhdistyksessä. Kuva on otettu kylän koululla. 

Vuoden 1976 alussa Metsämaan kunta lakkasi olemasta.

Yhdistyminen silloiseen Loimaan maalaiskuntaan osui 1970-luvun kuntaliitosbuumin loppupuolelle. Myöhemmin Metsämaasta tuli osa Loimaan kaupunkia.

Metsämaan kylä ei tosin ole kadonnut minnekään. Koulu, kirkko, pankki, palokunnantalo ja Kalliohovi-halli mahtuvat kivenheiton alueelle keskellä peltomaisemaa.

Lyhyistä etäisyyksistä on hyötyä, sillä toiminnot tukevat toisiaan. Esimerkiksi koululaisilla on uusi ruokailutila Kalliohovissa, joka rakennettiin talkootöillä 20 vuotta sitten.

"Täällä on yhteishenkeä ja oma luonne. Meidät tunnetaan Loimaalla ällipäisenä väkenä", 1980 perustetun Metsämaan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Eila Rautanen arvelee.

Tapahtumien ja harrastusten järjestäminen kylän alueella ei ole yhden yhdistyksen vastuulla. Metsämaalla toimivat maa- ja kotitalousnaiset, vapaapalokunta ja urheiluseura. Aktiivisuutta tuo myös nuorten viljelijöiden yhdistys tempauksineen.

Kyläyhdistys voi tehdä työtä kaikkien järjestöjen näkyvyyden puolesta. Kylästä kertovat sen omat verkkosivut sekä Rautasen toimittama pieni kylälehti. Verkossa listataan jopa vapaita asuntoja, lehdessä lähiaikojen tapahtumat sekä yritykset.

"Jos asioista ei kerro, ei niistä tiedä kukaan omalla kylälläkään. Silloin vasta silmät avautuvat, onko meillä tällaistakin toimintaa", Rautanen tiivistää.

Aktiivinen vapaapalokunta osallistuu vuosittain noin 30 hälytystehtävään. Töitä tuottavat varsinkin peurakolarit, joita Loimaan seudulla sattui viime vuonna 700 kappaletta. Peurojen yleisyydestä kertoo sekin, että kylän metsästysseura kaatoi viime kaudella 500 yksilöä.

Vapaapalokunta tarjoaa myös tekemistä nuorille.

"Kerran tein nuoriso-osastosta juttua kylän lehteen. Nuoret kehuivat, että palokunnassa saa oppia sellaisia taitoja, joiden jokaisen olisi hyvä tietää", Rautanen muistelee.

Metsämaa sijaitsee Loimaan ja samalla Varsinais-Suomen rajalla, niin Pirkanmaan, Kanta-Hämeen kuin Satakunnan kulmilla. Kaksi valtatietä, kakkos-, ja ysitie, risteävät lähellä kylää.

Osa maaseudun elinvoimaisuutta ovat nykyään myös tietoliikenneyhteydet. Kylälle vedetty valokuitu palvelee niin koulun, pankin kuin kotien tarpeita. Koulussa oppilailla on tabletit.

"Laajakaista antaa maaseudulla mahdollisuudet etätyön tekemiseen", Rautanen kertoo.

Haasteensa kylällä toki on, ja ne heijastelevat muunkin suomalaisen maaseudun haasteita. Itsenäisenä kuntana väkiluku oli 1 300, nykykylänä 700. Toisaalta syntyvyys on yhä sen verran korkea, että omaa koulua käy 60 lasta ja esikoulua 10 lasta.

Sen sijaan kaupan lopettaminen vie hiljaiseksi. Yksityinen yrittäjä sulki liikkeen ovet vuoden alussa.

Lähikaupassa oli apteekin sivupiste ja postin palvelut. Se oli myös kohtaamispaikka, jonka kahviossa kuulumisia vaihtoivat varsinkin miehet.

"Puolet siitä oli sosiaalista, puolet maallista", kyläyhdistyksen hallituksen kuuluva Tuula Mikkola pohtii kohtaamispaikan merkitystä. "Tietysti on heitä, jotka käyvät kaupassa muualla samalla kun käyvät töissä."

Kyläyhdistys aikoo tosin jatkaa työtä Metsämaan hyväksi tavalla, jonka se osaa parhaiten: aktiivisesti puhumalla. Siihen sisältyy osallistuminen uuden vuokralaisen, toivon mukaan oman kyläkauppiaan, etsintään kaupan tiloihin.

"Täällä on tilaa elää, on tekemistä, eikä ole saasteita. Aitoa ulkoilmaelämää", Rautanen kiittelee.