Jumala on läsnä kaikissa keikkuvissa ja hankalissakin hetkissä

Näin tänään västäräkin heiluttelemassa pyrstöään lumikinoksen viimeisten jäänteiden päällä. Siinä se lauloi lajilleen tuttuun tapaan ”tsi-tsit”, ihan niin kuin tässä keväässä ja väistämättömässä kesän tulossa ei olisi mitään poikkeuksellista.

Meille ihmisillehän tämä kevät on ollut jotain aivan uutta ja jotain sellaista, jota emme olisi osanneet mitenkään ennustaa, mutta västäräkki ei näyttänyt sitä tajuavan. Sillä niinhän se on, että kesä tulee, vaikka monet asiat ympärillämme ovatkin muuttuneet.

Tuttu loru ”kuu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään” pitää yhä paikkansa. Elämä jatkuu korona-aikanakin. Vaikka ei kesä täällä varmaankin vielä parin viikon päästä ole, niin vapun jälkeen sen tietää silti olevan hyvin lähellä.

Ja on itse asiassa lohdullista tietää, että vaikka elämä monella saralla tuntuu nyt epävarmalta ja erilaiselta, niin moni asia pysyy myös tuttuna. Muuttolinnut palaavat ja luonto herää talviunen jälkeen. Ihan niin kuin joka vuosi. Lehmät päästetään laitumelle, maaseudulla koittaa kylvöt, päivät pitenevät. Aivan niin kuin joka vuosi tapahtuu.

Koululaisilla päättyy koulu, uudet jäätelömaut saapuvat kauppoihin, veneet lasketaan vesille. Aivan niin kuin joka vuosi. Sato kypsyy, mansikat maistuvat makealle. Niin kuin joka kesä.

Jos elämä pelottaa ja huolestuttaa, tai epävarmuus ahdistaa, niin huolten ja pelkojenkin keskellä saamme luottaa siihen, että jotkut asiat säilyvät. Päivää seuraa yö, kevättä kesä. Suuret linjat pysyvät. Vaikeiden aikojen jälkeen tulee helpompaa.

Ja kaikissa niissä keikkuvissa ja hankalissakin hetkissä on läsnä Jumala. Muuttumaton Jumala, joka antaa elämälle kestävän, iankaikkisen perustan. Vaikka elämä on jatkuvassa liikkeessä, jalkamme ovat tukevasti peruskalliolla, kun turvaamme Jumalaan.

Kun ihmiseen ja olosuhteisiin ei voi luottaa, niin Jumala on uskollinen ja pysyy vierellämme. Ja kaikkina aikoina Hänen sanomansa on sama: rakastakaa. Ja se sanoma jos joku, auttaa meidät näidenkin vaikeiden aikojen yli.

Vakaumuksellisella kolumnipaikalla vuorottelevat kappalainen Salla Autere, vankilapastori Miika Hynninen, piispa Kaarlo Kalliala, kirjailija Minna Kettunen ja kirkollisen työn koordinaattori Anni Takko.