MT selvitti: Erittäin keskinkertaisellakin yo-todistuksella voi yltää ministeriksi

Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho kirjoitti ylioppilaaksi Porkkalan lukiosta vuonna 1996. 

Uudet ylioppilaat ympäri Suomen painavat huomenna päähänsä valkolakin. Moni heistä miettii, mitä heistä tulee isona. Samaa on miettinyt moni ennen heitä.

Lukionsa nyt päättävät ovat saattaneet kuulla, että ylioppilastodistusten arvosanoja eivät kysy muut kuin sukulaiset lakkiaispäivänä. Poik­keuksen tekevät valtakunnan politiikan kärkipaikoille nousevat.

Heidän arvosanansa kiinnostavat muitakin kuin omia tätejä ja setiä.

Koulumenestys ei suoraan määritä sitä, mitä tulevaisuudelta voi odottaa. Ministereiksi päätyvät näyttävät kuitenkin menestyneen myös kouluvuosinaan – ainakin kohtuullisesti.

Papereita vertaillessa kannattaa muistaa, että vanha laudatur eli l-arvosana muuttui vuonna 1996: sen saa nyt seitsemällä puoltoäänellä, kun aikaisemmin riitti kuusi. Laudaturin saa vain viisi prosenttia kokeen suorittajista.

Kuudella puoltoäänellä saa arvosanan eximia eli e. Ennen vuotta 1996 kirjoittaneiden l-arvosanat vastaavat siis nykyistä eximiaa.

Ylioppilastutkinnon arvosanat eivät kuitenkaan määrää sitä, millaisille paikoille elämässä päätyy. Ministeriksi voi nousta, vaikka ei olisi lainkaan älliä. Lisäksi muutama nykyinenkin ministeri on noussut hallitukseen ammattikoulupohjalta.

Sanni Grahn- Laasonen (kok.)

Opetusministeri

Forssan yhteislyseo, Forssa, 2002

Äidinkieli L

Ruotsi E

Englanti M

Ranska M

Reaali L

Matematiikka (lyhyt) E

Pirkko Mattila (sin.)

Sosiaali- ja terveysministeri

Oulun normaalikoulun lukio, Oulu, 1983

Äidinkieli L

Ruotsi L

Englanti L

Saksa M

Reaali L

Matematiikka (pitkä) M

”Kevät oli sään puolesta tavanomainen, kun kuljin kävellen kirjoituksiin. Kirjoituksissa oli hyvin virallinen tunnelma, meitä valvottiin, eväät ja laskin tarkistettiin. Mieleen tästä ’valvomisesta’ jäi liikunnanopettajan kova kannustus, että pyrkisin Jyväskylän yliopistoon liikuntatieteelliseen tiedekuntaan, kun hän oli reaalikokeen valvojana ja valvoi vessassa käyntiäni. Hän vessan oven toisella puolella puhui taukoamatta, miten pääsykokeeseen voisi valmistautua. Koin sen kyllä positiiviseksi kannustukseksi, olin kympin liikkuja koko kouluaikani. Kirjoitusten päätyttyä oli tyhjä olo, kävelin viimeisestä kirjoituksesta Oulun Raksilassa kahvilaan syömään jätskiä ja mietin, ’mitähän minusta isona tulee’.”

Jussi Niinistö (sin.)

Puolustusministeri

Hämeenkylän lukio, Vantaa, 1989

Äidinkieli L

Ruotsi L

Englanti L

Saksa L

Reaali L

Matematiikka (pitkä) M

Annika Saarikko (kesk.)

Perhe- ja peruspalveluministeri

Lauttakylän lukio, Huittinen, 2002

Äidinkieli L

Ruotsi E

Englanti C

Saksa M

Reaali L

Matematiikka (lyhyt) M

Sampo Terho (sin.)

Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri

Porkkalan lukio, Kirkkonummi, 1996

Äidinkieli E

Ruotsi B

Englanti E

Reaali E

Matematiikka (lyhyt) M

”Kirjoituksista muistan lähinnä, kuinka jännitin ja hikosin siellä kirjoituspaperien keskellä, kuten muutkin. Kirjoitin melko hyvin muuhun koulumenestykseeni verrattuna. Ainoastaan pakkoruotsin arvosanaani oli pettynyt: sain B:n vaikka tavoittelin vakaasti A:ta. Paljastui, että lähinnä satunnaisotannalla täyttämäni monivalintatehtävät olivat menneet liian hyvin.”

Kimmo Tiilikainen (kesk.)

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri

Vuoksenniskan yhteiskoulun lukio, Imatra, 1985

Äidinkieli L

Ruotsi M

Englanti L

Saksa L

Reaali L

Matematiikka (pitkä) L

”Painavin muisto ylioppilaskirjoitusten ajoilta liittyy siihen, että äidilläni todettiin laajalle levinnyt syöpä, eikä elinaikaa kovin paljon annettu. Hän toivoi, että näkisi vielä lakkiaiseni ja toive toteutui. Pidin lakkiaisissa ylioppilaan puheen ja se oli ensimmäinen julkinen puheeni. Valmistelin tekstiä mielessäni viikkoja. Puheessani pohdin, mikä elämässä on tärkeää. Samalla se oli kiitos- ja jäähyväispuhe äidilleni, joka kesällä sitten menehtyi.”

Anu Vehviläinen (kesk.)

Kunta- ja uudistusministeri

Savonlinnan taidelukio, Savonlinna, 1983

Äidinkieli L

Ruotsi A

Englanti B

Reaali L

”Ylioppilaskeväältä on mukavia mutta työteliäitä muistoja: menin kirjoitusten jälkeen kotikylälläni Leppävirran Kotalahdessa neljän talon renkaaseen apulomittajiksi. Kovaa oli työ abi-tytölle, mutta itse tienattu raha oli tervetullutta. Lehmiä lypsin, mullikoita syöttelin, auttelin ikkunanpesussa ja taisinpa tehdä kasvimaahommiakin.”

Anne-Mari Virolainen (kok.)

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri

Liedon lukio, Lieto, 1984

Äidinkieli L

Ruotsi M

Englanti M

Reaali M

Matematiikka (lyhyt) L

Ranska M

Antti Häkkänen (kok.)

Oikeusministeri

Mäntyharjun lukio, Mäntyharju, 2004

Äidinkieli L

Ruotsi E

Englanti M

Reaali M

Matematiikka (pitkä) B

Jari Leppä (kesk.)

Maa- ja metsätalousministeri

Jari Leppä ei ole kirjoittanut ylioppilaaksi. Hän on koulutukseltaan maanviljelysteknikko.

Anne Berner (kesk.)

Liikenne- ja viestintäministeri

Anne Berner on valmistunut saksalaisesta koulujärjestelmästä. Hänellä ei ole suomalaista ylioppilastodistusta.

Jari Lindström (sin.)

Työministeri

Jari Lindström ei ole kirjoittanut ylioppilaaksi. Hän on koulutukseltaan kemian laborantti.

Mika Lintilä (kesk.)

Elinkeinoministeri

Toholammin lukio, Toholampi, 1986

Äidinkieli C

Ruotsi B

Englanti A

Reaali B

Kai Mykkänen (kok.)

Sisäministeri

Tapiolan lukio, Espoo, 1998

Äidinkieli L

Ruotsi L

Englanti E

Venäjä E

Reaali L

Matematiikka (pitkä) E

Petteri Orpo (kok.)

Valtiovarainministeri

Säkylän seudun lukio, Säkylä, 1989

Äidinkieli L

Ruotsi B

Englanti C

Reaali L

Matematiikka (pitkä) B

Juha Sipilä (kesk.)

Pääministeri

Puolangan lukio, Puolanka, 1980

Äidinkieli L

Ruotsi C

Englanti M

Saksa C

Reaali L

Matematiikka (pitkä) L

”Kirjoitin äidinkielen aineeni aurinkoenergian käytöstä, mikä on ajankohtainen asia nytkin. Elettiin energiakriisin jälkeistä aikaa. Uusiutuvat energialähteet olivat silloin ensimmäisiä kertoja vahvasti keskustelussa ja julkisuudessa. Olin lukioaikana älyttömän kiinnostunut energia-asioista. Tein kirjoitusten jälkeen tuulimyllyn autotallin katolle.”

Timo Soini (sin.)

Ulkoministeri

Kaitaan lukio, Espoo, 1981

Äidinkieli L

Ruotsi M

Englanti M

Reaali L

Matematiikka (pitkä) C

”Minulla oli englanti todistuksessa 7. Mutta sitten onnistuin hyvin kirjoituksissa ja sain M:n (siihen aikaan toiseksi paras). Kun menin koululle katsomaan tuloksia, niin vastaan käveli englanninopettaja Nils Matsen, joka aksentilla kysyi, että miten meni. Vastasin, että tuli magna. Hän totesi: ’Onpas ollut alennusmyynti!’”

Juttua korjattu 5.6.2018 klo 14.18 Anne-Mari Virolaisen ruotsin arvosana on M.