Kieltolaki oli Suomen kansan kärkihanke – Rkp ja lapuanliike poikkeuksia puoluekentässä

Aija Kaartinen on tehnyt Helsingin yliopistoon väitöskirjan naisten kieltolakimielipiteistä. Kuva: Sanne Katainen

Lähes koko puoluekenttä oikealta vasemmalta kannatti Suomessa kieltolakia. Aija Kaartisen mukaan Rkp:n kanta oli selkeä poikkeus.

"Ruotsalainen kansanpuolue suhtautui kieltolakiin hyvin kriittisesti jo ennen sen säätämistä, toisin kuin kaikki suomenkieliset puolueet. Rkp:n kannatusalueilla tosin oli hyvin kieltolakimyönteistäkin väkeä, erityisesti Pohjanmaan rannikon kunnissa."

Suomenkielisistä porvaripuolueista, kokoomus ja edistyspuolue olisivat aluksi myönteisiä kieltolaille. 1930-luvulle tultaessa ne rupesivat esittämään yhä enemmän sitä vastustavia näkemyksiä.

Sen sijaan maalaisliitto ja sen lehdistö, etenkin pää-äänenkannattaja Ilkka oli vahvasti kieltolain puolella loppuun asti.

"Tosin yksittäiset tunnetut maalaisliittolaiset esittivät asiassa joitakin soraääniä. Puolueen vahva raittiusideologia tuli tietysti raittiusmiehenä tunnetulta Santeri Alkiolta", Kaartinen kertoo.

Lapuanliike muutti kantaansa kieltolain vastaiseksi ja sai kantojaan esille myös muiden porvaripuolueiden lehdissä. Liikkeen suosio alkoi kuitenkin laskea juuri kieltolain kumoamisen kynnyksellä.

Erityisen tärkeä kieltolaki oli järjestäytyneelle työväenliikkeelle. Sosiaalidemokraattinen puolue puolusti kieltolakia sen loppuun asti ja kieltolaki oli puolueen ohjelmassa vielä pitkään lain kumoamisen jälkeenkin.

Samoin lakia kannattivat voimakkaasti eri nimillä kieltolain aikaan toimineet kommunistiset puolueet, kunnes kaikki kommunistiset järjestöt lakkautettiin vuonna 1930.

Kaartisen mukaan työväenliikkeen kieltolakikanta juonsi juurensa siitä, että lailla oli heille suuri symbolinen merkitys. Kieltolakivaatimus oli 1800-luvun lopun juomalakkoliikkeessä yhdistetty vaatimuksiin yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta.

"Kieltolakiaikana työväenpuolueet saivat kovin vähän ajamiaan sosiaalisia uudistuksia läpi eduskunnassa. Kieltolaki oli niitä harvoja saavutuksia eduskunnassa, joilla työväenpuolueet pystyivät ylpeilemään."

Sosiaalidemokraattiselle puolueelle oli suuri järkytys, kun kieltolakikansanäänestys paljasti, että sen vahvimmillakin kannatusalueilla suurin osa äänestäjistä vastusti kieltolakia.

"Työväenjärjestöjen ihanteellinen kieltolakikanta ei saanut jalansijaa sen äänestäjien joukossa", Kaartinen toteaa.