Kirja-arvostelu: Maatalouden kestävä kehitys edellyttää ruokahävikin ja eläinproteiinien tuotannon puolittamista

YK:n erityisistunnossa hyväksyttiin vuonna 2015 kestävän kehityksen tavoitteet eli Agenda 2030. Tavoitteena on poistaa maailmasta äärimmäinen köyhyys ja turvata hyvinvointi ympäristölle kestävällä tavalla.

Agenda 2030 sitouttaa YK:n jäsenmaat 17 tavoitteeseen, jotka koskevat kaikkia maailman valtioita, yrityksiä ja ihmisiä. Tavoitteet on määrä toteuttaa vuoteen 2030 mennessä.

Suomessa Agenda 2030 -toimintaohjelman toimeenpano- ja seurantavastuu on hallituksella.

Agenda 2030:n tiimoilta on julkaistu Kirjava käsikirja kestävään kehitykseen. Siinä 12 eri aloilta olevaa kirjoittajaa pohtii kestävään kehitykseen liittyviä ongelmia ja ratkaisumahdollisuuksia.

”Kestävän kehityksen tavoitteet on mahdollista saavuttaa vain laajapohjaisella sitoutumisella tavoitteisiin”, kirjoittaa presidentti Tarja Halonen.

WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder muistuttaa omassa kirjoituksessaan, että kestävä kehitys toteutuu vain, jos luonnon moni­muotoisuuden, ekosysteemien sekä luonnosta saatavien aineellisten ja aineettomien palvelujen rajallisuus asetetaan talouden, liiketoiminnan ja elämän­tapojen lähtökohdaksi.

Veden ja ruuan kestävä saatavuus on ihmiskunnan keskeisiä huolenaiheita. Veden niukkuus vaikuttaa tällä hetkellä 40–60 prosenttiin maailman ihmisistä, kirjoittavat Suvi Sojamo, Marko Keskinen ja Matti Kummu.

He muistuttavat, että maatalous on maailman suurin työnantaja, joka tarjoaa elinkeinon 40 prosentille maailman väestöstä, ja ruuan­tuotannon käytössä on yli 40 prosenttia planeettamme maapinta-alasta.

Jos väestönkasvu ja ruokailutottumukset muuttuvat niin, että eläinperäisten tuotteiden syönti edelleen kasvaa, ruuantuotantoa pitäisi lisätä jopa 50–100 prosenttia nykyisestä vuoteen 2050 mennessä. Samaan aikaan vedestä ja uusista viljelysmaista on monin paikoin pulaa.

Sojamon, Keskisen ja Kummun mukaan ruokaa pystytään tuottamaan jopa puolet nykyistä enemmän lisäämättä veden käyttöä tai peltopinta-alaa.

Ratkaisut löytyvät ruoka­hävikin puolittamisesta ja siitä, että puolet eläinperäisestä proteiinin saannista korvataan kasviperäisillä proteiinilähteillä, kuten palko­kasveilla.

Myös tuotantomenetelmien muutoksilla ja viljely­resurssien tasaisemmalla jakautumisella tilannetta pystytään korjaamaan, niin että ruuan saatavuus voisi lisääntyä jopa 110–220 prosenttia, tosin ei kaikilla alueilla.

Kirjava käsikirja kestävään kehitykseen selkiyttää Agenda 2030:nen tavoitteet ja miten ne voidaan saavuttaa. Tehtävää on paljon, myös meillä Suomessa.

Kirjoittajat eivät pidä tavoitteita mahdottomina, mutta niiden saavuttaminen edellyttää kokonaisten yhteis­kuntien osallistumista ja kaikkien inhimillisten voima­varojen käyttöönottoa.

Kannattaa lukea, jos haluaa olla selvillä, millaisiin ihmiskunnan ongelmiin haetaan ratkaisuja, ja millaisia vaihtoehtoja niihin on olemassa.

Suvi Ahola (toim.): Kirjava käsikirja kestävään kehitykseen. 234 sivua. Tammi.