Kehruukoneita särkeneet luddiitit olivat oikeassa – tekoälykin muuttaa maailman, mutta kuviteltua hitaammin ja syvemmin
Tekoäly voi mullistaa työelämän täysin, mutta ei kymmenessä vuodessa. Usein teknologian tuomat muutokset yliarvioidaan lyhyellä ja aliarvioidaan pitkällä aikavälillä.Joskus 2010-luvun alussa luin lehdestä, että 3D-tulostimet voivat pian tehdä 10 000 vuotta vanhaa viskiä. Juttuun haastateltu tutkija selitti, kuinka tulostusteknologialla voisi valmistaa uusia viskimolekyylejä, joiden kemiallinen koostumus olisi tehty ikimuinaista vastaavaksi.
Silloin 3D-tulostaminen oli kova juttu. Perinteisen teollisuuden ennakoitiin mullistuvan muutamassa vuodessa, kun kokonaisia taloja ja valtamerilaivoja alettaisiin tulostaa.
Muutama viikko sitten silmään osui UPM:n tiedote, jossa kerrottiin Helsingin Musiikkitalon urkupillien olevan 3D-tulostettua biokomposiittia.
Talojen, laivojen ja viskin tulostamiseen taitaa sen sijaan olla vielä matkaa.
Julkinen intoilu tekoälyksi kutsutuista tietokoneohjelmistoista vaikuttaa hieman samalta kuin vuosikymmenen takaiset 3D-tulostushaaveet. Kaikkein hurjimmat kuvitelmat vaaroista ja mahdollisuuksista saavat huomiota.
Teknologian suhteen on kuitenkin tavallista yliarvioida lyhyen aikavälin vaikutukset ja aliarvioida pitkän.
Helsingin yliopiston yhteiskuntadatatieteen laitoksen professori Krista Lagus vertasi oheista juttua varten tekemässäni haastattelussa tekoälyn käyttöönottoa teollistumiseen.
Hurjimmat kuvitelmat vaaroista ja mahdollisuuksista saavat huomiota.
Ainakin huolet työn katoamisesta ovat samankaltaisia.
Kun teollinen vallankumous toi kutomakoneet Englantiin, työpaikkojensa menettämistä pelkäävät ihmiset tunkeutuivat tehtaisiin ja särkivät koneita. Heidän perintönään teknologian vastustajia kutsutaan yhä luddiiteiksi.
Mutta luddiitit olivat tavallaan oikeassa. Tekstiiliteollisuuden työpaikat syntyivät kankaankutojien ammattikunnan kustannuksella. Ylipäätään vuosien harjoittelua vaatineet käsityöläisammatit korvautuivat suurelta osin teollisuustuotannolla.
Tehdastyöhön riitti pikainen perehdytys, ja maaseudun päivätyöläiset lähtivät rahan ja talouskasvun perässä kaupunkeihin.
Teollistumisen pelättiin ja toivottiin poistavan tarpeen tehdä työtä. Sen sijaan teknologinen murros synnyttikin muun muassa nykyisen palkkatyön ja kaupungistumisen.
Koneoppivat algoritmit ja muu tekoälyksi kutsuttu teknologia saattaa hyvinkin aiheuttaa teollistumiseen verrattavia yhteiskunnallisia muutoksia, mutta ne tulevat hitaasti.
En jaksa uskoa, että kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden sisällä työelämä muuttuisi perustavalla tavalla erilaiseksi.
Viidenkymmenen vuoden kuluttua voimme kuitenkin elää maailmassa, jossa esimerkiksi kaikentasoinen hallinto työllistää murto-osan nykyisestä henkilöstöstä.
Mihin silloin tarvittaisiin kuntien, valtion tai EU:n byrokratiakoneistoja? Entä mihin menisivät verorahat, joilla nyt maksetaan hallinnon työntekijöiden palkat? Olisiko nykymuotoisille palkoille tai veroille ylipäätään tarvetta?
Tällaisiin kysymyksiin voi saada pitkällä aikavälillä vastauksen.
Kolumnin kirjoittaja on MT:n toimittaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
