Johanna Janhonen kirjoittaa tilauksesta artikkeleja Wikipediaan – uusille wikipedisteille löytyy vapaassa tietosanakirjassa aina tarvetta
Sosiaalisen median yrittäjä Johanna Janhonen tekee tilauksesta artikkeleita Wikipediaan. Asiakkaat vaihtelevat isoista yrityksistä henkilöbrändeihin.
Perinteinen media toimii Wikipedialle sekä tiedon lähteenä että sen merkittävyyden vahvistajana, kertoo Johanna Janhonen. Kuva: Petteri KivimäkiSuomenkielinen Wikipedia täytti maanantaina 20 vuotta. Artikkeleja vapaan tietosanakirjan kotimaiseen versioon on sen verrattain lyhyen historian aikana laadittu lähes 525 000 kappaletta.
Vaikka Wikipedia itsessään on ei-kaupallinen vapaan sisällön tietosanakirja, on se tarjonnut pohjan uudelle yrittämisen muodolle.
Johanna Janhonen on yli kymmenen vuoden ajan muokannut tilauksesta wikipedia-artikkeleja erilaisille yrityksille ja järjestöille. Varsinkin viimeisen kolmen vuoden aikana tilausten määrä on noussut yrittäjän mukaan huomattavasti.
Wikillä tarkoitetaan verkkosivustoa, jota käyttäjä voi itse muokata haluamallaan tavalla. Ensimmäisen kerran Janhonen tutustui wikeihin työskennellessään Nokialle Jyväskylässä vuosina 1998–2009. Vuodesta 2006 lähtien hänen roolinaan yrityksessä oli optimoida wikien hyödyntämistä yrityksessä.
”Wikin käyttöönoton myötä ei tarvinnut enää lähetellä esimerkiksi excel-raportteja edes takaisin, vaan kaikki pystyivät lisäämään tietonsa suoraan wikiin.”
”Valitsin, mikä wiki meille otetaan, ja määrittelin, miten sitä käytetään. Kanadassa ja Briteissä toiminta oli edistyksellisempää, joten kävin ottamassa sieltä mallia, miten wikejä kannattaa hyödyntää.”
Nokian suljettua Jyväskylän konttorin vuonna 2009 Janhonen työskenteli vuoden ajan wiki- ja somekonsulttina teknologiayritys Ambientialle. Samoihin aikoihin Janhoselta kysyttiin, voisiko hän kirjoittaa tilauksesta artikkeleja Wikipediaan.
”Olin alkuun ihan järkyttynyt, sillä eihän se ole mikään kaupallinen paikka! Kun sitten aloin perehtymään aiheeseen, niin huomasin, että monista yrityksistä, tuotteista ja palveluista oli jo artikkelit Wikipediassa.”
Vuodesta 2010 lähtien Janhonen on tarjonnut erilaisia sosiaalisen median palveluja ja koulutuksia Piilotettu aarre -yrityksensä kautta.
Vuosien varrella Janhonen on tehnyt noin 21 200 muokkausta 26 eri Wikimedia-sivustolle. Suomenkieliseen Wikipediaan hän on tehnyt 16 700 muokkausta ja aloittanut yli 200 uutta artikkelia. Lähes kaikki hänen tuottamansa sisältö on tehty tilaustyönä. Asiakaspiiri on laaja: listalta löytyvät muun muassa Neste, Lähi-Tapiola ja Kalevala Koru.
”Asiakaskuntaan kuuluu pörssiyrityksiä, start-uppeja ja henkilöbrändejä. Kun itsellä on it-tausta ja ymmärrän sitä maailmaa, niin on aika paljon sieltäkin asiakkaita.”
Vapaan ja riippumattoman tietosanakirjan ja tilaustyönä tehtyjen artikkeleiden yhteensovittaminen voi kuulostaa hankalalta yhtälöltä. Janhonen korostaa, että tilausartikkeleja tehdään täysin samoilla kriteereillä ja säännöillä kuin tietosanakirjan muukin sisältö. Avoimuus on tärkeää.
”Pitää kertoa, kenen toimeksiannosta päivityksiä tehdään. Piilomainonta on kiellettyä.”
Asiakkaiden on osaltaan kestettävä myös se, että artikkeleissa voi nousta esille myös tilaajan kannalta epämieluisia asioita.
”Joskus asiakas on halunnut, että artikkelista otetaan joku heidän kannaltaan ikävä asia pois. Olen siihen sanonut, että en voi ottaa, sen kuuluu siellä olla.”
Työn laadun valvojina toimivat toiset Wikipedian käyttäjät. Uusista artikkeleista ja muokkauksista ilmoitetaan verkkosivulla, jonka jälkeen kuka tahansa voi itsenäisesti selvittää, pitääkö tuore lisäys paikkansa. Artikkeleissa esitetty tieto tulee aina lähteistää, jotta muut käyttäjät pystyvät itse tarkistamaan, mistä se on peräisin.
Yksi merkittävä mittari Wikipediaan pääsylle on tiedon merkittävyys. Wikipedian omien ohjeiden mukaan aihetta voidaan pitää merkittävänä, mikäli sitä on ”käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä”. Esimerkiksi yrityksiä koskevan tiedon merkittävyyden määrittämiseen ei riitä se, että yritys itsessään pitää tietoa merkittävänä. Yhtenä tärkeänä merkittävyyden mittarina pidetään medialta saatua huomiota.
Välillä tiedon paikkansapitävyydestä tai merkittävyydestä voi syntyä erimielisyyksiä wikipedistien kesken. Lähtökohtaisesti tällaisissa tilanteissa tähdätään yhteisymmärryksen saavuttamiseen. Joskus kiistakohdista saatetaan äänestää.
Koska wikipedistit valvovat toisensa työtä, huomataan sotkeminen ja tahallinen väärän tiedon levittäminen Janhosen mukaan yleensä todella nopeasti. Välillä ”trollaukset” livahtavat kuitenkin seulan läpi.
”Kerran kävin muokkaamassa joulutorttuja koskevaa artikkelia asiakkaan puolesta. Sinne oltiinkin käyty laittamassa joku vitsi. Koska aihe oli niin kausiluonteinen, ei kukaan ollut huomannut sitä.”
Vaikka suomenkieltä ensimmäisenä kielenään puhuvia löytyy Suomen rajojen sisältä vain vajaa 5 miljoonaa kappaletta, on suomi 25. suosituin kieli artikkeleille Wikipediassa.
Esimerkiksi koreaksi artikkeleja on vajaa 580 000 kappaletta, eli vain noin 50 000 enemmän kuin suomenkielisiä artikkeleja. Puhujia kielellä on yli 80 miljoonaa.
Tuttuun tapaan naapurissa asiat tehdään kuitenkin aina hiukan isommin: ruotsinkielisessä Wikipediassa artikkeleita on yli 2,6 miljoonaa kappaletta.
Janhosen mukaan tähän on osittain syynä se, että naapurissa artikkelien laatimiseen käytetään avuksi botteja.
”Botit ovat tehneet esimerkiksi kaikista Ruotsin järvistä lyhyitä artikkeleja. Ihmiset voivat sitten lähteä niitä täydentämään.”
Bottien hyödyntäminen jakaa jossakin määrin mielipiteitä.
”Onko parempi, että on paljon aika surkealla tasolla olevia artikkeleita, vai että ihmiset tekevät niitä omaan tahtiinsa?”
Janhonen itse kertoo olevansa tyytyväinen nykyiseen järjestelmään. Bottien sijaan tarvetta olisi enemmän uusille wikipedisteille.
Kirjoittajia on yritetty värvätä esimerkiksi työpajojen avulla, joissa osallistujille opetetaan artikkelien teon perusteita. Ne eivät kuitenkaan ole houkutelleet uusia wikiharrastajia toivottuun tahtiin.
”Kirjoittaminen unohtuu helposti arjen jalkoihin. Kilpailu ihmisen vapaa-ajasta on aika korkealla tasolla.”
Etenkin naiskirjoittajia kaivattaisiin lisää. Sisällöntuottajista heitä on 10–15 prosenttia.
Myös naisia koskevien artikkelien suhteen epäsuhta on huomattava. Wikipedian itsensä mukaan englanninkielisen sivuston 1,5 miljoonasta henkilöartikkelista vain 19 prosenttia käsittelee naisia. Naisia koskevia artikkeleja myös poistetaan sivulta huomattavasti todennäköisemmin kuin miehiä koskevia artikkeleja.
Janhosen mielestä yksi ratkaisu Wikipedia-innostuksen nostattamiseen voisi olla se, että omaa toimialaa tai yritystä koskevia artikkeleita tehtäisiin työajalla, mistä hyötyisi kasvaneen wikipedia-preesenssin myötä myös työnantaja.
”Wikipedian ongelmana on, että ne jotka tietävät jostain asiasta eniten, eivät ole kiinnostuneet lukemaan asiasta lisää Wikipediasta. Ihmiset lukevat sieltä yleensä asioista, joista eivät tiedä itse juuri mitään. Silloin jää huomaamatta se, että heille tutuista aiheista voidaan jakaa väärää tai vanhentunutta tietoa.”
Syntynyt vuonna 1975Asuinpaikkana KangasniemiKoulutukseltaan filosofian maisteri, tilastotiedeTyöskentelee yrittäjänä sosiaalisen median alallaHarrastuksiin kuuluvat miniatyyrit ja "kiepaus", jonka tarkoituksena on kannustaa sosiaalisessa mediassa ihmisiä kierrättämään ja tuunaamaanPerheeseen kuuluu mies ja viisi lasta
”Kilpailu ihmisen vapaa-ajasta on aika korkealla tasolla.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
