
Innostus metsän antimiin leviää kursseilla ja sosiaalisessa mediassa – "Totta kai intoa lisää se, että tänä vuonna marjaa löytyy lähestulkoon varmasti"
Tieto metsän antimista leviää ruohonjuuritasolla, kun metsään saa mukaan marjakaverin.
Yksi Marjakaverit-ryhmiä perustaneista on kajaanilainen luonnontuotealan yrittäjä Heli Pirinen (keskellä vihreässä takissa). Kuva: Miska PuumalaLuonnonmarjojen ja -sienten kerääminen on hyödyllinen taito, sillä se auttaa osaltaan varautumaan poikkeustilanteisiin, muistuttaa Marttojen kehittämispäällikkö Emmi Tuovinen.
”On aivan selvää, että kaikenlaisia poikkeustilanteita on luvassa myös tulevaisuudessa. Olemme jo pitkään puhuneet kotivarasta, ja koronakeväänä aihe nousi julkiseen keskusteluun.”
Kotivara tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että kotona on esimerkiksi ruokaa, hygieniatuotteita ja muuta tarpeellista tavaraa vähintään kolmeksi vuorokaudeksi. Kotivara on yksi osa poikkeustilanteisiin varautumista, olivatpa ne sitten sähkökatkoksia tai koronakaranteeneja.
”Marjastaminen ja sienestäminen ovat nousussa, ja niitä taitoja on syytä edelleen vaalia ja välittää eteenpäin”, Tuovinen muistuttaa.
Arktiset Aromit ry polkaisi viime vuonna käyntiin Marjakaverit-nimisen kampanjan, jonka tarkoitus on tarjota ruohonjuuritason opastusta ja vertaistukea metsän antimien keräämiseen.
Heli Pirinen järjestää vetää metsän antimiin liittyvää kurssia Kajaanissa. Vasemmalta Heta Nevalainen ja Anna Sarakontu seuraavat opetusta. Pirinen huomauttaa, että luonnontuotteissa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia: ”Moni asia, joka on suomalaisille itsestäänselvyys, on aivan ihmeellistä maan rajojen ulkopuolella.” Kuva: Miska PuumalaArkisten Aromien toiminnanjohtajan Birgitta Partasen mukaan sosiaalisen median Marjakaverit-ryhmille on tarvetta erityisesti kahdesta syystä: osalla ei ole kulkuvälinettä, osaa arveluttaa yksin metsässä kulkeminen. Lisäksi erityisesti sienissä korostuu lajituntemuksen merkitys.
"Jaettu ilo on tunnetusti kaksinkertainen ilo. Metsässä mieli lepää, siellä kulkeminen tekee kaikenlaista hyvää ja kalorit palavat huomaamatta.”
Yksi Marjakaverit-ryhmiä perustaneista on kajaanilainen luonnontuotealan yrittäjä Heli Pirinen. Hän on tottunut opastamaan ihmisiä metsän antimien pariin, sillä hän opettaa myös Kainuun ammattiopistossa ja vetää kursseja luontoalan ammattitutkinnon opiskelijoille.
”Olen aktivoinut myös opiskelijoita marjakavereiksi. Monella marjastamaan haluavalla kynnys yksin metsässä liikkumiseen alkaa siinä vaiheessa, kun rakennettu ympäristö häviää näkyvistä.”
Yksi ruohonjuuritason asia, jota muun muassa Marjakaverit-ryhmissä välitetään, on marjamaiden tuntemus. Kuva: Jarkko SirkiäMetsään on aina viisasta lähteä kaverin kanssa, lisää Arkisten Aromien Partanen. Olipa liikkeellä yksin tai seurassa, on syytä pakata mukaan vähintään juotavaa ja ladattu kännykkä.
”Eikä katse saa olla pelkästään maassa, vaikka siellä olisi kuinka paljon marjaa. Ympäristöä pitää muistaa tarkkailla, ettei siellä mättäillä pyöri itseään eksyksiin.”
Pirisen on helppo ymmärtää, miksi marja- ja sieni-innostus syttyy helposti, jos metsään saa seuraa: metsässä liikkumisen terveyshyödyt ovat kiistattomat ja samalla saa ravintoa. Sosiaalistakaan puolta ei pidä väheksyä.
Yksi ruohonjuuritason asia, jota muun muassa Marjakaverit-ryhmissä välitetään, on marjamaiden tuntemus. Mäntymetsässä on turha etsiä lakkaa tai suolta vadelmia. Marjakaveriksi haluava on yleensä tottunut luonnossa liikkuja ja tietää hyviä marjapaikkoja.
Pirinen on huomannut, että monet kotitarvepoimijat ovat tänä vuonna aktivoituneet poimimaan marjoja myös myyntiin. Lisäksi tämän vuoden runsaat marjasadot ovat olleet oiva motivaattori niille, jotka ovat vuosikausia pohtineet marjametsään lähtemistä.
”Totta kai intoa lisää se, että tänä vuonna marjaa löytyy lähestulkoon varmasti.”
Pirisen on helppo ymmärtää, miksi marja- ja sieni-innostus syttyy helposti, jos metsään saa seuraa: metsässä liikkumisen terveyshyödyt ovat kiistattomat ja samalla saa ravintoa. Sosiaalistakaan puolta ei pidä väheksyä.
Oma lukunsa on sosiaalinen media, joka on alkanut ruokkia innostusta, Pirinen huomauttaa. Kun sosiaalinen media täyttyy tuttujen ja tuntemattomien marja- ja sienisaaliskuvista, pieni kilpailuvietti saattaa herätä: jos tuo sai saalista, niin minäkin!
Pirinen on järjestänyt myös tempauksia, joissa marjoja kerätään lahjoitettavaksi palvelukotien asukkaille. Monelle iäkkäälle marjastaminen on ollut itsestäänselvä osa jokaista kesää ja syksyä, mutta omat jalat eivät välttämättä enää kanna metsään. Tuoreiden marjojen herättämä makumuisto voi herättää vanhuksessa voimakkaitakin tunteita.
Marjoista kannattaa nauttia tuoreena ja säilöä vain priimatavaraa, Marttaliitto muistuttaa. Kuva: Jarkko SirkiäMarttaliiton Tuovinen muistuttaa, että vaikka luonnosta saa ruokaa ilmaiseksi, sitä ei pidä kerätä pilaantumaan.
”Saalis on syytä laittaa heti sellaiseen muotoon, että se tulee käytettyä. Säilöntä on syytä tehdä nopeasti ja säilöä vain priimatavaraa.”
Jos kerää marjoja ja sieniä omaan käyttöön, on syytä miettiä, miten ne mieluiten syö: Tuleeko marjat ripoteltua suoraan pakastimesta puuron päälle? Vai olisiko esimerkiksi marjasose sopivampi muoto? Tai jos säilytystila on kortilla, pitäisikö sienet kuivata?
”Ehdottomasti kannattaa nauttia metsän antimia myös tuoreena juuri nyt. Maku on parhaimmillaan ja ainutlaatuisimmillaan suoraan poimittuna”, Tuovinen tiivistää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

