”Jokereista tuli toinen perhe”, kuvailee jokerifani uutuussarjassa – ei-jääkiekkofanille joukkueesta kertova sarja on vain lista vuosilukuja

Vihattu ja rakastettu Jokerit ehti voittaa historiansa aikana kuusi Suomen mestaruutta: Kuusi hopeaa ja kaksi pronssia. Sittemmin joukkue siirtyi KHL:ään ja tekee tänä syksynä paluun Jääkiekkoliiton mestaruussarjaan. Kuva: MTV

1990-luku oli viattomuudessaan sympaattista aikaa. Elettiin vielä lankapuhelinten, flanellipaitojen ja Jokeri-ilmiön aikakautta.

Nyt tuntuu, että mikään - paitsi ehkä flanellipaidat - ei ole enää viatonta. Ei myöskään Jokeri-fanitus.

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, joukkue oli valinnan edessä.

Jokerit ilmoitti ensin jättävänsä KHL-kauden kesken ja sitten vetäytyvänsä kokonaan KHL:stä. Samaan ratkaisuun päätyi latvialainen jääkiekkoseura Dinamo Riika.

Joukkueen koko omistuspohja siirtyi Jokereiden kasvatti Jari Kurrille.

Niin ikään Jokereiden kautta noussut Teemu Selänne ilmoitti olevansa mukana joukkueen jälleenrakentamisessa. Hän uskoi että uusi ostaja löydetään myös tyhjillään jäänelle Hartwall-areenalle.

Paluu SM-liigaan ei kuitenkaan ole sujunut narreilta mutkattomasti.

Helsingin Jokerit Oy ja Nauravat narrit Oy eivät päässeet sopimukseen. Lopulta Kurri möi seuran brändioikeudet Joel Harkimolle, joka myöhemmin luopui omistuksesta.

Tänä syksynä Jokerit etsii tarinaansa jatkoa Mestis-kaukalosta.

Kuten dokumentissa todetaan, urheilua ei olisi, jos kaikki kannattaisivat samaa joukkuetta.

Jokeri-huuman sitkeydestä kertonee jotakin yli 430 000 euron osakeanti, joka saatiin kerättyä paluuta varten seuran kannattajilta.

Itänaapuri näkyy vieläkin narrien imagossa. Hartwall-areenasta Helsinki-halliksi muuttunut Jokereiden kotiareena on yhä venäläisliikemiesten omistuksessa.

Talousvaikeuksissa rämpivältä maikkarilta neliosainen Jokeri-dokumenttisarja on perusteellinen katsaus joukkueen historiaan.

Ensimmäisessä jaksossa luodataan joukkueen syntyvaiheita.

Jokerit tunnettiin aluksi nimellä Töölön Vesa. Velkainen seura havitteli 1950-luvun lopulla nousua mestaruussarjaan.

Jokereiden perustaja Aimo Mäkinen oli pesäpallomiehiä, mutta hänen onnistui haalia mukaan huippupelaajia ympäri Suomen.

Uuteen logon lupaa hän kysyi Tikkurilan väritehtaalta.

Mäkinen ajeli isolla amerikanraudallaan Humppilaan ja rekrytoi Shellin vessassa ensin Alpo Suhosen ja sitten Veli-Pekka Ketolan.

Jokereiden valmentajaksi pestattua Matti ”Päkä” Lampaista kutsuttiin myös shakkimestariksi.

Hänen avullaan Jokerit löysi pelillistä identiteettiään, johon tuolloin kuului ”älyjengin” maine.

Jokereilla oli Itä-Helsingin joukkueena myös työläisleima, kuvailee dokumentissa Juha Lind. HIFK:ta taas pidettiin Lindin mukaan suomenruotsalaisen ”bettre folkin” joukkueena.

Valmentaja Kari Mäkisen johdolla tulokkaat kuten Selänne, Waltteri Immonen ja Markus Ketterer lähtivät nousuun ja voittivat kauden 1988-89 päätteeksi Oulun Kärpät.

Edessä oli kuitenkin matalalentoa. Seuraavana vuonna SM-liigassa sijoitus oli kymmenes.

1990-luvulla syntyneen Jokeri-ilmiön taustalla vaikutti joukkueen osake-enemmistön itselleen ostanut Harry ”Hjallis” Harkimo.

Harkimon ruoriin houkutteli Kalervo Kummola. Kaksikko kohtasi Australiassa, kun Harkimo oli maailmanympäripurjehduksella.

Tuolloin joukkue oli tuolloin syvissä talousvaikeuksissa ja johto riitaisa.

Sarjan perusteellisuudelle on nostettava hattua. Ei-jääkiekkofaneille sarjan alkuosa on kuitenkin toisinaan puuduttavaksi kääntyvä lista herroja ja vuosilukuja.

Toisaalta lukujen ja nimien välistä paistava intohimo kertoo, mikä merkitys joukkueilla voi urheilua rakastaville ihmisille olla.

Jokereista tuli toinen perhe, kuvailee dokumentissa Sami Pitko Jokerit Fan clubista.

Se oli turvarengas ja kotisatama, joka pelasti vanhempien eron hetkellä.

MTV3 Sunnuntai kello 22:35 ja maanantai kello 15:00