Talkootyö säästää melkoisesti yhteiskunnan varoja – ”Jos talkoot yhtäkkiä loppuisivat, se raha pitäisikin äkkiä taikoa jostain”

Suomessa ylläpidetään talkoilla valtavaa määrää kulttuuriperintö- ja historiallisia kohteita, maisemia ja tapahtumia. Kuva: Tuomo Kesäläinen

Kesä on kaikenlaisten ulkona tapahtuvien talkoiden kulta-aikaa. Talkoot ovat kaikkiaan hyvin suomalainen ilmiö, kertoo maakuntatutkija Akuliina Aartolahti Satakunnan museolta.

”Havahduin itsekin talkoiden suomalaisuuteen, kun etsin talkoille englanninkielistä termiä. Muissa kielissä puhutaan vain vapaaehtoistyöstä, mutta Suomessa talkootyö on yksi vapaaehtoistyön muoto.”

Talkootyöhön liittyy työskentely yhden, yhteisen asian eteen periaatteessa ilmaiseksi, mutta käytännössä ruokapalkalla. Aartolahti huomauttaa, että talkootyön ajallinen kesto vaihtelee hurjasti. Taloyhtiön pihatalkoot voivat olla ohi tunneissa, mutta esimerkiksi festivaalia tai urheilutapahtumaa varten voidaan tarvita talkootyötä ympäri vuoden.

Satakunnan museon projekti nimeltään Talkoot! keskittyi vuonna 2020 talkooperinteen tallentamiseen sekä talkoohengen ja hyvien talkookäytäntöjen etsimiseen. Hyvien talkoiden resepti on periaatteessa yksinkertainen, mutta tarkemmin ajateltuna onnistuneiden talkoiden taustalla on aimo annos ajatustyötä ja käytännön järjestelyjä.

”Hyvät talkoot ovat sellaiset, että niillä on selkeä tavoite ja että käytössä on kunnolliset työvälineet. Lisäksi onnistuneet talkoot eivät saa olla ryppyotsaista puurtamista, vaikka kaikkien tavoite onkin saada työ tehtyä”, Aartolahti kuvailee.

Vaikka talkootyötä tehdään ilmaiseksi, onnistuneissa talkoissa tekijät muonitetaan talkoiden aikana ja heitä kiitetään myöhemmin esimerkiksi järjestämällä saunailta.

Talkoot!-hanke sai alkunsa julkisuudessa aika ajoin esitetystä oletuksesta, että talkoohenki olisi rapistumassa. Tutkimuksen perusteella näin ei kuitenkaan voi sanoa, kertoo Aartolahti.

Hän huomauttaa, että maailma talkoiden ympärillä on muuttunut muutamissa vuosikymmenissä valtavasti, ja siinä samalla muutoksen ovat tietenkin kokeneet myös talkoiden muoto ja niistä tiedottaminen.

”Koska talkoot ovat vapaaehtoistyötä, talkootyöläisen täytyy kokea tekeminen mielekkääksi. Eri-ikäiset ihmiset luonnollisesti kokevat eri asiat mielekkääksi ja myös viestivät talkoista eri tavalla”, Aartolahti kuvailee.

Jos siis kohderyhmä ei lue ilmoitustaulua, ei sinne kiinnitetty mainos tuo talkoolaisia paikalle, mutta sosiaalisen median päivitys tai puskaradio voisi tuoda.

Ennen talkoissa on ollut vahva kytkös maatalouteen, mutta enää esimerkiksi heinätalkoille ole juuri missään tarvetta. Talkoot ovatkin siirtyneet vahvasti kulttuuripuolelle, Aartolahti kertoo.

Korona on kurittanut kulttuurielämää melkoisesti, mutta koronaa edeltävänä aikana Suomen kesän kulttuuritapahtumien tarjonta olisi ollut melkoisesti kapeampi ilman talkootyötä.

Talkoita ei enää myöskään koeta Aartolahden mukaan yhtä velvoittavana kuin vuosikymmeniä sitten. Jos talkoisiin mentiin ennen siksi, että naapurikin meni, nykyään tekemisen pitäisi tuntua itselle tärkeältä.

Tämähän ei kuitenkaan poissulje talkooperinteen siirtymistä sukupolvelta toiselle. Aartolahti kertoo, että talkootutkimukseen löytyi esimerkiksi perhe, joka tekee talkootyötä Harjavallassa järjestettävän Karmarockin eteen jo kolmannessa polvessa.

Aartolahti toivoo, että talkootyön merkitys ymmärrettäisiin yhteiskunnankin tasolla. Suomessa ylläpidetään talkoilla valtavaa määrää kulttuuriperintö- ja historiallisia kohteita, maisemia ja tapahtumia. Talkoilla on myös rakennettu Suomeen melkoinen määrä rakennuksia.

”Talkoiden arvostusta olisi syytä nostaa, sillä talkootyö säästää aivan valtavasti rahaa. Jos talkoot yhtäkkiä loppuisivat, se raha pitäisikin äkkiä taikoa jostain.”

• Lainsäädännössä ei ole määritelty talkootyön tai vapaaehtoistyön käsitteitä eikä tuloverolaissa ole säädetty erikseen niiden verotuksesta.
• Talkootyöllä tarkoitetaan toisen lukuun vapaaehtoisesti ja korvauksetta tehtävää, yleensä tilapäistä työtä.
• Talkootyö on yleensä niin sanottua jokamiehentyötä, joka ei edellytä erityistä ammattitaitoa, koulutusta tai pätevyyttä, eikä näin ollen rajoita kenenkään osallistumista talkoisiin.
• Talkootyölle on ominaista myös rahallisen korvauksen puuttuminen.
• Yleishyödyllisten yhteisöjen toiminta perustuu usein vahvasti vapaaehtoistoimintaan ja talkootyönä tehtävään varainhankintaan. Myös julkisyhteisöjen toiminnassa voi olla mukana vapaaehtoistyöntekijöitä.
• Lähde: vero.fi