Tiedätkö, mistä tähtisädetikut tehdään ja kuinka kuumiksi ne voivat tulla? Ilotulitteilla on Suomessakin yli sadan vuoden historia

Ilotulitus on alkujaan kiinalainen tapa. Kuva: Pixabay/Andrzej Rembowski

Ilotulitteet ovat kuuluneet vuodenvaihteeseen ja juhlien ohjelmaan jo yli sadan vuoden ajan. Ilotulitteita on valmistettu Suomessakin viime aikoihin saakka.

Elokuun lopulla huvilakausi katsottiin päättyneeksi ja sitä juhlistettiin jo 1800-luvun lopusta lähtien venetsialaisilla, joiden huipennuksena oli ilotulitus.

Helsinkiläinen Edvin Forsbäck valmisti pyroteknillisessä laboratoriossa ilotulitteita.

Lehti-ilmoituksen mukaan Forsbäckin ilotulituskauppa järjesti vuonna 1892 Kaisaniemen puistossa suuren ja loistavan ilotulituksen. ”Soitantoa klo 7 alkaen ja tulitus poltetaan klo 9 jälkeen puolenpäivän.”

Tapa ampua ilotulituliteraketteja ja paukkupommeja tuli Suomeen Euroopan kautta Kiinasta, jossa perinteet ovat pitkät. Suomessakin ilotulitteiden valmistus yleistyi 1920–1930-luvuilta lähtien.

Yksi valmistajista oli vuonna 1948 toimintansa aloittanut Ilotulitus Oy. Se valmisti raketteja, suihkuja, paukkuja ja tykinlaukauksia sekä veneilijöiden hätäraketteja ja soihtuja.

Valmistus siirtyi Tuusulaan 1960-luvulla.

Taivaalle ammuttavassa ilotulitteessa on rakettiputken sisään laitettava herneen kokoinen pilleri. Se koostuu ruudista ja erilaisista metallisuoloista, esimerkiksi kaliumista ja natriumista, jotka palavat erivärisinä. Pillerissä voi olla useita päällekkäisiä kerroksia, joista ensin palaa yksi, sitten seuraava toisen värisenä.

Tähtisadetikulla on monta nimeä. Sitä on kutsuttu rätinäpuikoksi, tähtisateeksi, kuusen ilotulitukseksi ja tähtitikuksi. Se on metallinen tikku, jonka toista päätä peittää kerros metalliseosta. Seoksessa on pieniä rautahiukkasia, alumiinia ja bariumnitraattia.

Tulen vaikutuksesta alumiini ja bariumnitraatti joutuvat kosketuksiin toistensa kanssa ja synnyttävät niin paljon lämpöä, että se saa pienet rautahiukkaset syttymään ja sinkoamaan ilmaan. Hapen vaikutuksesta rauta hehkuu ja kipinöi

Kemiallinen reaktio nostaa metalliseoksen lämpötilan jopa 1 500 asteeseen, jolloin palovammat ovat mahdollisia. Lapsen keinokuiturukkaseen tähtisadetikku jättää ikävän reiän. Myös aikuisten kannattaa pitää tikkua käsivarren mitan etäisyydellä silmistä.

Tähtisadetikkuja ovat Suomessa valmistaneet esimerkiksi K.A. Weiste Oy, Ilotulitus Oy, Teka Oy ja Valtion ammuslataamo. Weisteen valikoimaan sädetikut tulivat vuonna 1933 ja niitä valmistettiin yli 40 vuotta. Sitten ne korvattiin itäsaksalaisilla.

• Jos ammut ilotulitteita, suojalasit ovat pakolliset. Tukes suosittelee suoja­laseja myös katsojille.
• Ilotulitteiden ampumis­aika on uudenvuodenyönä klo 18–02. 
• Ilotulitteet on kielletty alaikäisiltä. 18 vuoden ikäraja koskee myös tähtisadetikkuja.
• Useat metsäneläimet, kotieläimet ja lemmikit pelkäävät ilotulitteita, ahdistuvat ja muuttavat käyttäytymistään. Erityisen herkkiä ovat koirat ja hevoset.
• Useat kaupungit, kunnat ja kylätoimikunnat ovat järjestäneet uudenvuodenyöksi yhteisen paikan, johon voi kerääntyä ampumaan ja katsomaan muiden raketteja. Tarkista paikka oman kuntasi nettisivuilta ja suosi yhteisammuntoja. Ammunnat sijaitsevat yleensä paikassa, jossa ne häiritsevät mahdollisimman vähän ja raketit voi kohdistaa esimerkiksi jäälle. Siivousvastuu on järjestäjän.
• Lakialoite ilotulitteiden kieltämisestä tulee pian eduskunnan käsittelyyn.