Kirjoittamisen ja maanpuolustusaiheiden yhdistäminen on aina ollut Helena Immosen mielestä luonnollista
Varusmiespalvelus vaikutti paljon siihen, että Helena Immonen päätyi Puolustusvoimiin töihin vuonna 2013.
Trilleristi Helena Immonen viihtyy vapaa-ajallaan metsässä. Kuva: Jarkko SirkiäHelena Immonen sai kipinän ryhtyä kirjailijaksi jo lapsena, jolloin hän luki paljon kirjoja.
”Kuusivuotiaana ilmoitin haluavani kirjailijaksi”, Puolustusvoimien viestinnässä päivätöissä oleva trilleristi kertoo.
Myöhemmin kymmenenvuotiaana Immonen ilmoitti haluavansa mennä myös armeijaan, kun naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta oli tullut mahdollista.
”Lapsena tehdyt päätökset ovat vaikuttaneet vahvasti siihen, että nyt ollaan tässä.”
Immonen aloitti asepalveluksensa Kainuun prikaatissa kesällä 2005 ja kotiutui sissiradistina reserviin. Varusmiespalvelus vaikutti paljon siihen, että hän päätyi Puolustusvoimiin töihin vuonna 2013.
”Varusmiespalvelus oli ensiaskel, että kiinnostuin maanpuolustuksesta.”
Kirjoittaminen säilyi Immosen matkassa, sillä ennen Puolustusvoimien viestintätöitä hän suoritti journalismin tutkinnon ja työskenteli muun muassa ulkomaantoimittajana maailmaa kiertäen.
Puolustusvoimissa hän aloitti ensin Ruotuväki-lehdessä uutispäällikkönä.
Kirjoittamisen ja maanpuolustusaiheiden yhdistäminen oli aina ollut Immosesta luonnollista, minkä hedelmänä syntyi lopulta ensimmäinen romaani Operaatio Punainen Kettu.
Immosen esikoistrilleri käsitteli nykyaikaista sodankäyntiä Suomessa. Nyt elokuun lopussa ilmestyvä Operaatio Aavikkokettu jatkaa samaa tarinaa kansainvälisempänä trillerinä.
Kirjailijauran aloittamisessa auttoi vahvasti toimittajatausta. Maanpuolustusaiheista teosta aloittaessa työ Puolustusvoimissa loi vahvan pohjan tietotaitoon, jota realistinen kirjailija haluaa vaalia.
”Tein kirjaa varten paljon niin sanottua toimittajan työtä eli tein taustatutkimuksia ja asiantuntijoiden haastatteluja.”
Taustatiedot Immonen ammentaa julkisista lähteistä, esimerkiksi asejärjestelmien teknisistä tiedoista.
”Tavoitteena oli alusta asti tehdä kuvauksesta ja ympäröivästä maailmasta mahdollisimman todentuntuinen”, hän avaa realistisuusajatustaan.
Vaikka Immosen trillerien henkilöhahmot ovat täysin kuvitteellisia ja tarinoiden keskipisteessä, hän on halunnut kirjoittaa muuten sotilaallisista asioista faktoihin perustuen.
Trillerien ohella Immonen kirjoittaa lasten fantasiakirjoja, joissa tämän maailman tosiasiat eivät rajoita mitenkään.
”Niissä vain mielikuvitus on rajana.”
Immonen kertoo kirjoittavansa myös lastenkirjallisuutta, koska nauttii siitä itse erittäin paljon.
”Tässä työssä kaikki lähtee itselläni siitä, että mä rakastan hyviä tarinoita.
Vaikka hänen lasten ja aikuisten trillereissä on ilmeiset eronsa, niitä kumpaakin yhdistävät seikkailu ja vauhdikkuus. Immonen kertoo itse viihtyneensä lapsena seikkailukirjojen parissa. Niissä tapahtui jatkuvasti jännittäviä asioita.
Tunnekokemukset palkitsivat Immosta lukijana, minkä hän haluaa välittää eteenpäin.
”Toivon, että lukijoille välittyisi erilaisia tunteita. Kirjani kanssa he voisivat kokea seikkailun tarinan mukana.”
Vaikka Immonen ei pidäkään lastenkirjojen kirjoittamista helppona työnä, on niiden kirjoittaminen hänestä vähemmän työlästä.
”Lastenkirjoja varten minun ei tarvitse tehdä taustatutkimusta, joka vie trillereiden kanssa paljon aikaa”, hän perustelee.
Lastenkirjojen kirjoittamisessa voi joskus törmätä seinään, mutta seuraava juonenkäänne on täysin Immosen mielikuvituksesta kiinni.
Trillerien parissa faktoista kiinnipitäminen tekee ongelmatilanteen ratkaisemisesta hankalampaa.
”Trillerin kirjoittaminen muistuttaa välillä enemmän toimittajan työtä”, Immonen hymähtää.
Ideat kirjoihin Immonen kertoo saaneensa heureka-kokemuksen kautta.
”Yleensä olen ollut ihan jotain muuta tekemässä, kunnes näen päässäni jonkun kohtauksen tai tilanteen”, hän kuvaa idean syntyhetkeä.
”Olen voinut olla metsässä tai ruokaa laittamassa.”
Sitten tarina etenee Immosen päässä, minkä jälkeen sitä täytyy alkaa kirjoittaa. Kaikki jo julkaistut Immosen kirjat ja tiedossa olevat tulevat ovat lähteneet etenemään näin.
”Ideavälähdyksen jälkeen tarinaa ruvetaan kerimään auki vähän kuten lankakerää.”
Runosuonen sykkimistä Immonen ei voi odottaa, sillä kirjoittamisen tulee olla enemmän rutiininomaista.
”Alkusysäyksen jälkeen tullaan alas, jolloin se kirjoittaminen muuttuu tavanomaiseksi työksi”, hän kuvailee kirjoitusurakan tasaantumista.
Pian ilmestyvää Operaatio Aavikkokettua Immonen kirjoitti virkavapaalla, jolloin kirjoittamiselle oli aikaa arkena normaalin työpäivän verran.
Immosella oli viikkotavoitteet, jolla hän varmisti aikataulussa pysymisen.
Nyt virkavapaalta paluun jälkeen kirjailija on joutunut yhdistämään päivätyön jälkeen kirjoittamista ja perhearkea, mutta hän on onnistunut siinä säntillisesti.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan Immonen on saanut esikoistrilleristään, Operaatio Punaisesta Ketusta, lukijapalautetta vielä myöhemminkin.
Lukijat kertoivat, että kirjassahan tapahtuu täysin samoja asioita kuin nyt tosielämässä.
”Se kirja oli tietyssä mielessä aikaansa edellä”, Immonen pohdiskelee.
Aavikkoketun kohdalla Immonen näkee todellisuuden jo ajaneen ohi, sillä hän kirjoitti juonen kokonaisuudessaan ennen Venäjän hyökkäystä.
”Aallon harjalla pysyminen ideoiden osalta on tällaisena aikana hyvin haastavaa, kun haluan kirjoittaa ajankohtaisista teemoista, mutta todellisessa maailmassa tapahtuu nyt asioita nopeammin kuin kirja valmistuu.”
Immonen kertoo tarvitsevansa palautumista säännöllisesti kahden uran tekemisestä, kun yhtälöön lisätään vielä pienet lapset. Tilannetta hän on pitänyt kasassa hyvällä aikatauluttamisella.
”Silloin, kun en ole töissä tai kirjoita, niin en myöskään ajattele niitä asioita. Perheen kanssa ollessani olen todella perheen kanssa”, Immonen kuvaa.
Perheen ohella Immonen viettää vapaa-aikaansa urheillen. Metsässä hän rauhoittuu.
”Esimerkiksi lintujen tunnistaminen vie ajatukset täysin muualle ja siinä vapautuu.”
Lähitulevaisuudessa on jo kolme kirjaa työn alla. Lopullisena tavoitteena on Immosella elää kokonaan kirjailijan työllä, sillä se on hänellä valtava intohimo.
”Toki pidän myös työstäni puolustusvoimissa todella paljon. En siellä muuten olisi näin kauaa viihtynyt.”
Kuka?
Helena Immonen, trilleristi ja töissä Puolustusvoimien viestinnässä.
Suoritti vapaaehtoisen asepalveluksen Kainuun prikaatissa vuosina 2005-2006.
Toiminut aiemmin toimittajana ja muun muassa Ruotuväki-lehden uutispäällikkönä.
Uusin kirja Operaatio Aavikkokettu ilmestyy elokuun lopussa.
Vapaa-aika kuluu lasten kanssa ja metsässä liikkuen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
