Antaisitko painepesurisi lainaan naapurille? Päijät-Hämeessä testataan kyläläisten yhteistä tavaralainaamoa – tavoitteena maaseudun yhteisöllisyyden lisääminen

Maallemuuttajat 2030 -hankkeessa jaetaan tietoa muun muassa Airbnb-toiminnasta. Sen avulla paikalliset asukkaat voisivat saada lisätuloja vuokraamalla tyhjää mökkiä tai aittarakennusta matkailijoille. Kuva: Johannes Wiehn

Lahden ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija Kaisa Tuominen selvittää, voisiko maaseudun yhteisöllisyyttä lisätä tavaroiden lainauspalvelulla. Kuva: Jaana Kankaanpää

Voisiko kyläläisten yhteinen tavaralainaamo lisätä yhteisöllisyyttä maaseudulla? Ainakin se on tavoitteena Maallemuuttajat 2030 -hankkeessa, jota vetää projektipäällikkö ja TKI-asiantuntija Kaisa Tuominen Lahden ammattikorkeakoulusta.

Hankkeessa tutkitaan, miten jakamis- ja palvelutaloutta voitaisiin edistää Päijät-Hämeessä Asikkalassa ja Hollolassa. Sen ajatuksena on käyttää tavaroita, tiloja tai palveluita niiden omistamisen sijaan.

"Lähdemme liikkeelle asukkaiden, yrittäjien ja kuntien tarpeista. Asikkalassa alkaa ensi keväänä kokeilu tavaroiden lainauspalvelusta, josta voisi lainata harvemmin käytettäviä tavaroita ja laitteita. Lainaamon toteutus on nyt selvittelyn alla", Tuominen avaa hanketta.

Muita jakamis- palvelutalouden esimerkkejä ovat muun muassa lyhytaikainen majoittaminen Airbnb:n kautta, yhteiskäyttöiset työkalut ja tilat, ajoneuvovuokraus sekä maatilojen tarjoama palvelutoiminta, kuten pihanhoito.

Kuluneen syksyn aikana asukkaille jaettiin jo tietoa Airbnb-toiminnasta. Sen avulla paikalliset voisivat saada lisätuloja vuokraamalla tyhjää mökkiä tai aittarakennusta matkailijoille.

"Hankealueella on kesäisin monia isoja tapahtumia. Tällöin tarvitaan myös majoituskapasiteettia", Tuominen kertoo.

Terminä jakamistalous on uusi, vaikka sitä on harjoitettu maaseudulla jo pitkään.

"Maamiesseuroilla on jo kauan ollut esimerkiksi yhteisiä koneita. Nyt pyrimme herättelemään henkiin uudelleen tällaista yhteisöllisyyttä sekä vastaamaan moderneihin asumisen tarpeisiin."

Jakamistaloutta jalkautetaan myös Hollolaan. Toiveena on, että tehdyt kokeilut jäisivät elämään Päijät-Hämeen kuntiin vielä hankkeen loputtuakin.

"Moni on valmis antamaan joitain tavaroitaan lainaan jopa maksutta. Jotkut ovat lisäksi halukkaita lainaamaan autoaan vuokraa vastaan. Auton jakaminen tai kimppakyydit voisivat parantaa liikkumismahdollisuuksia maaseudulla", Tuominen aprikoi.

Tavaroiden lainauspalvelu edistäisi myös vähähiilistä toimintatapaa. Yhteisöllisyyden lisääntyminen voisi taasen vaikuttaa myönteisesti asukkaiden hyvinvointiin.

"Jos yhdellä on moottorivene, jota kaikki haluavat lainata, päästöt voivat toki kasvaa", Tuominen puntaroi.

Hankkeesta saatu palaute on ollut ajoittain kahtiajakautunutta.

"Osa ajattelee, että ei tällainen kannata ja mikään ei lainaamalla parane. Toisaalta alle 35-vuotiailla on ollut positiivisin suhtautuminen."

Vaikka osa ei halua omia tavaroitaan lainata, olisivat he silti valmiita tekemään muille esimerkiksi puutarhatöitä korvausta vastaan.

Tuominen näkee jakamistalouden mahdollisuutena. "Työelämä on pirstaloitunut, ja tulevaisuudessa elanto tulee monesta eri lähteestä. Jakamistalouden avulla omaisuudellaan voisi ansaita."

Hankkeesta kertyvää osaamista ja hyväksi havaittuja käytäntöjä aiotaan levittää muuallekin Suomeen.

Maallemuuttajat 2030 -hanke päättyy vuonna 2021, ja sitä rahoittaa Euroopan maaseuturahasto.